Asuntolaivoista

Asunto veden päällä

Lue alkuperäinen juttu täältä

Oletko koskaan kävellyt Tukholman Söder Mälarstrandilla tai Skeppsholmenin itärannalla? Rantakatuja reunustaa rivi asuntolaivoja, eikä niitä ohittaessa voi olla miettimättä, ketä laivoissa asuu. Asuntolaivoissa on jotain kiehtovaa. Epäkäytännöllisiltä ne kyllä vaikuttavat, mutta ehkä juuri siksi niihin liittää rajojen rikkomista ja romanttista taiteilijahenkeä.
Helsingissä asuntolaivoista on puhuttu vuositolkulla. Asuntolaiva-aloitteitakin on tehty, mutta ne ovat kaatuneet joko valtion tai alueen asukkaiden vastustukseen. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston selvityksen mukaan asuntolaivojen tuloa ei jarruta säännökset eivätkä tekniset ongelmat. Suurin este ovat juuri kielteiset asenteet.

Kaavan pitkä ja monimutkainen tie

Kaupunkialueen kaavoittaminen asuntolaivoille sopivaksi kuulostaa kankealta, ja ennen voimaan tuloa kaava kulkee pöydältä toiselle. Aloitteen kaavasta voi tehdä kaupunki tai maanomistaja. Aloitetta seuraavat suunnitelma, luonnos ja ehdotus, joka lopulta esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaiken päätteeksi kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto tai -hallitus.
Prosessi vie aikaa. ”Vuosia”, toteaa Mari Puoskari ykskantaan. Hän on Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnassa, joka kokoontuu kerran viikossa. ”Useammin kuin muut lautakunnat, sillä kaavoitusasioita on yksinkertaisesti niin paljon.” Puoskari on tuore kasvo kunnallispolitiikassa, ja hän myöntää, että kaavoitusprosessi tuntuu monimutkaiselta.
Siltä se tuntuu myös kuntalaisesta. Asuntolaivoista innostuneen kannattaa olla koko kaavan kulun ajan tarkkaavainen. Kaavan jokainen valmisteluvaihe on julkinen, joten rivikuntalaisella on moneen otteeseen mahdollisuus avata suunsa ja kertoa mielipiteensä. Puoskari kehottaa turvautumaan myös vanhanaikaiseen eli pitämään suoraan yhteyttä valtuutettuihin. ”Silloin kun kaava on poliittisessa päätöksenteossa, yhteydenotot kannattavat.” Myös kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet vaikuttavat kaavan etenemiseen.

Kuka laivassa asuu?

”Kantani asuntolaivoihin on varauksellinen kyllä. Hankkeet ovat kiinnostava lisä kaupungin asuntotarjontaan, mutta ei niillä asuntopoliittisia ongelmia ratkaista”, Puoskari sanoo. ”Kyllähän se parempituloisten asumismuoto olisi. Se ei tietenkään voi olla politiikan lähtökohta, että rakennetaan vain hyville veronmaksajille. Asuntopolitiikkaa pitää tehdä kaikille.”
Kyseessä onkin kaupungin imagotyö. Suvaitseva, moderni kaupunki tarjoaa vaihtoehtoisia ja moninaisia asumismuotoja. Asuntolaivoissa ei asuta mukavuuden vuoksi, vaan valintaa ohjaa lähinnä elämäntapa. Asuntolaivojen puoltajat perustelevatkin kantaa valinnan vapaudella ja yksilöllisyydellä.
On laivoilla muitakin seurauksia. Asutus tuo mukanaan turvallisuutta. Kelluvat asunnot olisivat piristysruiske nyt käyttämättömille kaupunkialueille ja autioille rantakaduille. Liian hölläkätisesti rantaviivaa ei saa kuitenkaan yksityistää tai vuokrata. ”Kaikkien kaupunkilaisten tulee saada käyttää rantoja”, Puoskari vaatii.

Asuntolaivojen Helsinki

Eivät asuttavat laivat mikään uusi juttu ole Helsingissäkään. Aiemmin laivoissa on asuttu Pohjoisrannan Halkolaiturissa ja Suomenlinnassa. Tänä vuonna kaupunkisuunnitteluvirasto on ehdottanut, että asuntolaivoja kokeiltaisiin Herttoniemen Kipparlahdessa sekä Puotilan venesatamassa. Kaisaniemenrannan kaavoitus kantakaupungissa on jo käynnistetty, ja siinä aiotaan huomioida uivien asuntojen sijoittaminen. Myös Suomenlinnassa tullaan tekemään asuntolaivaselvityksiä. On asioita, joiden on oltava alueella kuin alueella kunnossa. ”Ympäristö on huomioitava. Aina. Se, että viemäröinti on kunnossa”, sanoo Puoskari. Kunnallistekniikasta, lämmityksestä ja muista käytännön asioista mallia voi hakea lahden takaa Ruotsista. Naapurimaassa on samanlainen ilmasto, joten sen asuntolaivakokemuksista on varmasti opittavaa. Onhan veneessä asujia muuallakin, kuten Tanskassa ja Hollannissa. Eivätkä esikuvat rajoitu pelkästään Eurooppaan. Mielikuvamatka Kaukoitään muistuttaa, etteivät kelluvat asunnot ole eurooppalaisten keksintö. Kambodžassa sentään kokonaiset kylät uivat.

Teksti Johanna Laitinen / A4 Media Oy