Autotunneli ei tuo kävelykeskustaa

Syksyllä 2005 minua pyydettiin kirjoittamaan Kauppalehti Presson Debatti-palstalle Keskustatunnelista.

Keskustatunnelin kannattajat perustelevat hanketta ydinkeskustan saavutettavuuden parantamisella. He myös maalailevat kuvia Helsingin uudesta upeasta kävelykeskustasta. Todellisuudessa nykyisiin tunnelisuunnitelmiin sisältyy vain maininta Keskuskadusta kävelykatuna sekä joko Kaivokadun muuttaminen joukkoliikennekaduksi tai Pohjois-Esplanadin osittainen rauhoittaminen liikenteeltä. Tulevaisuudessa siis autoillaan sekä maan alla että päällä, jos tunneli rakennetaan. Toisin kuin hankkeen kannattajat väittävät, autoilu tunnelissa ei vähennä liikenteen päästöjä tai niiden terveysvaikutuksia, kun liikenne maan päällä sallitaan lähes yhtä laajasti kuin ennenkin.

Asia olisi aivan toinen, jos hankkeen päätavoitteena olisi keskustan rauhoittaminen kävelijöille ja pyöräilijöille. Ideaalitapauksessa kävelykaduiksi voitaisiin muuttaa kadut Mannerheimintieltä Unioninkadulle. Etelä-Esplanadin kaksisuuntaistamisella säilytettäisiin yhteydet niille, jotka välttämättä tarvitsevat omaa autoa keskusta-alueella. Kunnon kävelykeskusta lisäisi varmasti keskustan houkuttelevuutta merkittävästi.

Poliitikot, jotka kannattavat tunnelihanketta, peräänkuuluttavat rohkeutta tehdä ”kipeitäkin” ratkaisuja kaupungin tulevaisuuden turvaamiseksi. Kärjistettynä on olemassa kaksi tapaa kehittää liikennettä: joko seurata miten ihmiset liikkuvat, ja valita liikenneratkaisut sen pohjalta, tai sitten kannustaa kaupunkilaisia liikkumaan tavalla, joka on Helsingin elinvoiman ja ympäristön kannalta mielekkäin. Mielestäni on huomattavasti rohkeampaa valita jälkimmäinen vaihtoehto ja panostaa tosissaan joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseen.

Joukkoliikenteen markkinaosuus heikentyy koko ajan yksityisautoilun kustannuksella, ja keskustatunnelin rakentaminen vain pahentaisi tilannetta. On kiistaton tosiasia, että uudet väylät lisäävät autoliikennettä ja sellaista liikennettä saadaan, mihin investoimaan. Panostamalla keskustatunnelin kustannuksiksi arvioidut 274 miljoonaa euroa joukkoliikenteeseen saisimme esimerkiksi metron Kampista Pasilaan ja vielä pitkän pätkän raitiotietä kaupan päälle.

Keskustatunnelin kaavoittamista ja rakentamista voisi harkita, jos tunnelin kanssa tiiviissä yhteydessä päätettäisiin myös laajasta kävelykeskustasta ja reiluista panostuksista uusiin joukkoliikenneyhteyksiin. Valitettavasti toistaiseksi tämänkaltaisia suunnitelmia ei ole näkynyt ja helsinkiläiset ovat saamassa vain keskustatunnelin haitat, ei siihen liittyviä mahdollisia hyötyjä.

Mari Puoskari
Vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen