Avaimia Helsingin tiukkaan talouteen

Vihreiden ryhmäpuhe 25.2.3009 talousarvion lähetekeskustelussa

Helsingin tulot pienenevät merkittävästi seuraavien kahden vuoden aikana. Valtionvarainministeriön tammikuisen ennusteen mukaan
bruttokansantuote kutistuu tänä vuonna 2,2 prosenttia. Tämä tarkoittaisi Helsingin budjetissa 200 miljoonan euron vajetta tänä vuonna ja 284
miljoonan vajetta ensi vuonna. On mahdollista, että BKT:n pudotus on tätäkin ennustetta suurempi.

Katse kääntyy valtion suuntaan. Niin virkamiesjohdon kuin meidän politiikkojenkin on panostettava edunvalvontaan. On hyvä, että valtioneuvosto antoi eilen ensimmäisen signaalin siitä, että kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta nostetaan. Myös kuntien kiinteistöistä perimien verojen rajoja on luvattu nostaa. Nyt odotetaan konkreettisia päätöksiä. Yhteisöveron kuntaosuuden nostaminen kannustaa kuntia tukemaan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, ja siten lyhentää taantumaa.

Jäteveron tuoton tulouttaminen, osan ajoneuvo- ja polttoaineverojen tuotosta ja osan luonnollisten henkilöiden pääomatulojen verotuotosta tulouttaminen kunnille ovat Kuntaliiton tekemiä ehdotuksia kuntien pelastamiseksi. Kannatamme kaikkia näitä ehdotuksia.

Keskipitkällä aikavälillä keino saada rahoitusta joukkoliikenteen kehittämiseen ovat ruuhkamaksut. Tukholma voitti eilen kisan EU:n ympäristöpääkaupungin tittelistä. Helsinki putosi jo ensimmäisellä karsintakierroksella. Tukholman palkitsemisperusteissa mainittiin nimenomaan ruuhkamaksut.

Helsingille pitää riittää, talous on keskipitkällä aikavälillä tasapainossa. Taantumassa julkinen sektori toimii puskurina, mutta se edellyttää, että hyvinä aikoina säästetään sukanvarteen.

Mikäli tilanne käy oikein tukalaksi, vihreä ryhmä on valmis myös korottamaan kunnallisveroprosenttia. Tämä ei kuitenkaan ole ensisijainen keino.

Yritysinvestoinneille tarvitaan toimenpidesuunnitelma

Avain tiukasta taloustilanteesta selviämiseen löytyy menoista ja investoinneista. Keskeinen kysymys on se, kuinka onnistumme priorisoimaan niiden määrärahojen käyttöä, jotka ovat talousarvioesityksessä, emmekä vain ohjaamaan niitä promilleluokan lisäyksiä, jotka poliittiset ryhmät tuovat budjettiin syksyn neuvotteluissa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitsemme uusia työkaluja, joiden kehittämisestä haluan heittää haasteen rahoitusjohtaja Korhoselle ja hänen tiimilleen. Yksi keino on se, että palveluiden sisällöt ja palvelulupaukset on määriteltävä nykyistä selkeämmin.

Työllisyydestä ja tulevaisuuden kasvusta huolehdimme parhaiten investoimalla niihin kohteisiin, joita meidän pitäisi kehittää muutenkin. Meidän on myös luotava toimenpidesuunnitelma investointien houkuttelemiseksi Helsinkiin. Googlen yllättävä rantautuminen Haminaan on hyvä esimerkki siitä, että meidän on ennakkoluulottomasti tarjottava hyviä mahdollisuuksia yritystoiminnan sijoittamiselle Helsinkiin.

Helsingin omia investointeja on mieluummin aikaistettava kuin lykättävä. Investointeja voidaan rahoittaa myös lainarahalla ja maltillisella
maanmyynnillä. On kuitenkin muistettava, että lainaamme rahaa tulevilta sukupolvilta. Investointihankkeiden on oltava sellaisia, että ne todella lisäävät hyvinvointia tulevaisuudessa. On järjetöntä investoida nyt esimerkiksi liikennejärjestelyihin, jotka lisäävät henkilöautoliikennettä ja pahentavat ympäristöongelmia tai sellaisiin liikuntahallihankkeisiin, joita edes liikunnan asiantuntijat eivät kannata.

Tuottavuuden nostaminen ei tarkoita työntekijöiden loppuunkuluttamista

Menojen arvioidaan kasvavan noin 5 prosenttia vuonna 2010 mm. palkkaratkaisujen vuoksi. Juustohöyläsäästämistä tulee välttää. Vihreä tie on laittaa prosessit kuntoon ja nostaa tuottavuutta. Helsingin pitää puhaltaa tuottavuus-käsitteeseen uusi henki. Nykyisellään tuottavuus tulkitaan työntekijän hiostamiseksi entisestään, mitä sen ei lainkaan pitäisi olla. Tuottavuuden pitäisi tarkoittaa uuden tekniikan käyttöönottoa niin, että työntekijä voi keskittyä oikeisiin asioihin.

Esimerkkejä tuottavuuden parantamisesta ovat sähköinen asiointi ja rakenteelliset muutokset, kuten tukipalveluiden keskittäminen. Tietysti samalla luopua vanhasta toimintatavasta, kun otetaan käyttöön uusi. Tuottavuuden edistämiseksi meidän pitäisi myös nopeasti määrittää uusia mittareita, tämänhetkiset tuottavuusindeksit ovat täysin yhteismitattomia eri toimialoilla, eikä niistä ole mitään hyötyä kenellekään.

Energiantuhlaus käy kalliiksi ja tuhoaa ilmaston

Helsingin käyttömenoista noin 40 % on henkilöstömenoja. Kunta-alan palkkaratkaisu selittää osan menojen kasvusta, mutta kaupungin työtekijöiden määräkin kasvaa, ja monissa yksiköissä nopeammin kuin väestö. Vihreiden mielestä meidän on pidettävä kiinni linjauksesta, jonka mukaan emme irtisano eikä lomauta henkilöstöä. Henkilöstöltä tarvitaan kuitenkin valmiutta siirtyä tarvittaessa uudentyyppisiin tehtäviin ja meidän on oltava varovaisia uusien rekrytointien suhteen. Rekrytointien osalta emme kuitenkaan saa toistaa 90-luvun virhettä, jolloin nuorten rekrytoiminen lakkasi moneksi vuodeksi.

PKS-kuntien yhdistämisen tavoitteena on ensisijaisesti toiminnalliset parannukset ja demokratian vahvistaminen. Kuntien yhdistämisellä voidaan kuitenkin saavuttaa myös taloudellisia hyötyjä.

Erikoissairaanhoidon kustannukset on saatava kuriin. HUSin omistajaohjaukseen on löydyttävä nykyistä huomattavasti tehokkaammat keinot. Vihreät suhtautuvat avoimin mielin myös HUS:n rakenteellisiin uudistuksiin.

Tilakuluista pitää löytää säästöjä lisäämällä kaupungin tilojen yhteiskäyttöä. Tilojen yhteiskäyttöä voidaan parantaa hallintokuntien yhteistoimintaa lisäämällä sekä pohtimalla muuntojoustavuutta ja investointikustannusten kohdistamista jo rakennusvaiheessa. Uudisrakentamisesta päätettäessä tulee tarkastella rakennuksen koko elinkaaren käyttökustannuksia.

Viimeistään nyt olisi aika huomata, että energian tuhlaaminen käy kalliiksi ja tuhoaa ilmastomme. Valtuusto on jo monta kertaa linjannut, että kaikessa kaupungin rakentamisessa on otettava lähtökohdaksi matalaenergiarakentaminen. Kaikkea kaupungin toimintaa on kehitettävä energiapihiksi.

Palveluparannukset on kohdennettava lapsiin, nuoriin ja syrjäytymisuhan alla oleviin

On paljon asukasryhmiä, joiden palvelut tarvitsisivat parannusta. Tässä taloudellisessa tilanteessa emme pysty juurikaan nostamaan palveluiden tasoa, vaikka haluaisimmekin. Parantamisvara on kohdennettava kaikkein kriittisimpiin palveluihin.

Ennaltaehkäisyn ja varhaisen tuen painottaminen, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on toivelistamme kärjessä. Kun tulevaisuudessa jokainen suomalainen tarvitaan töihin, meillä ei ole varaa olla puuttumatta koulupudokkuuteen. Mielestämme tuntikehyksistä, päiväkotiryhmistä tai lastensuojelun varhaiset toimista ei voida säästää. Pikemminkin päivähoitoryhmiä on syytä väljentää. Työttömyys ja aikuisten pahoinvointi heijastuu välittömästi myös lapsiin. Kouluterveydenhoitajien lisääminen on lasten ja nuorten hyvinvointia parantava keino, josta tulevaisuuden päättäjät tulevat meitä vielä kiittämään.

Liikuntatoimessa ennaltaehkäisy tarkoittaa sitä, että toiminnan painopistettä päätetään siirtää niihin, jotka eivät liiku terveyden kannalta tarpeeksi. Pari vuotta sitten liikuntatoimi varautui vastaanottamaan liikuntareseptin saaneita kaupunkilaisia, mutta heitä ei koskaan ilmaantunut terveyskeskuksista. Oulussa on toteutettu onnistuneesti kokeilu, jossa lääkäri antoi lähetteen kunnalliselle liikuntaneuvojalle.

Liikkumattomien liikuntaan ohjaamisessa tarvitaan tiivistä yhteystyötä terveyskeskuksen ja liikuntatoimen välillä, mutta myös ennakkoluulotonta harkintaa liikuntatoimen resurssien uudelleenkohdentamisesta.

Yksi keskeinen syrjäytymisuhan alla oleva ryhmä ovat maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret. Monivuotinen vaatimuksemme S2-opetuksen ja kotikielen opetuksen lisäämisestä on edelleen ajankohtainen päivähoidosta toisen asteen koulutukseen. Äitien kielikoulutus on avainasemassa maahanmuuttajataustaisten lasten koulunkäynnin tukemisessa.

Terveyserojen kaventaminen on terveydenhuollon suurin haaste. Jo nuorten kohdalla asia kärjistyy, lukioon menijöistä tupakoi 13%, ammattikouluun menijöistä 40%. Viime laman aikana erityisesti alkoholiongelmaisten määrä räjähti. Nyt on tärkeää satsata tupakoinnin ja alkoholin ongelmakäytön lopettamisen tukemiseen. Työttömyyden lisääntyminen siirtää potilaita työterveyshoidosta ja yksityisiltä hammaslääkäreiltä kaupungin palveluiden käyttäjiksi. Terveydenhoitohenkilöstön saatavuudessa on ollut vakavia ongelmia, ja jonot ovat kohtuuttomat nykyisilläkin asiakasmäärillä. Henkilöstön saatavuuteen on löydettävä ratkaisu. Keinoja voisivat olla väestövastuiden alueellinen tarkistaminen, työn joustavuuden lisääminen, listautumismalli, lääkäri-hoitajatyöparit ja terveydenhoitohenkilöstön työhyvinvointi-hanke. Jonoja on voitava purkaa myös ostopalveluilla.

Tärkeä rakennemuutos, joka paitsi tuottaa säästöjä – myös lisää myös ihmisten hyvinvointia – on laitosvaltaisuuden vähentäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.9.2009. Ensi vuonna meidän on varauduttava siihen, että jokainen henkilökohtaista avustajaa tarvitseva vammainen saa tarvitsemansa palvelun. Tämä vaatii myös luovia ratkaisuja työntekijöiden saatavuuden parantamiseksi.

Raidejokerin rakentaminen on aloitettava vuonna 2012

Helsingillä on useita hyviä joukkoliikennehankkeita odottamassa investointipäätöksiä. Raidejokerin aikaistaminen on hanke, josta pitää löytää sopu jo tänä keväänä. Raidejokerisuunnitelmat ovat jo niin pitkällä, että rakentaminen voitaisiin aloittaa jo vuonna 2012. Uusien alueiden ratikkalinjojen starttaamista pitää myös aikaistaa.

Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kääntyneet nousuun ja tätä trendiä on tuettava. Tavoitteenamme on, että pitkällä aikavälillä joukkoliikenteen lippujen hintataso olisi puolet nykyistä matalampi. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pidämme kiinni siitä, ettei lipunhintoja nosteta.

Kevyen liikenteen väyliin käytettävät määrärahat on vihdoin saatu hilattua kohtuulliselle tasolle. Panostamista kantakaupungin pyörätieverkkoon tulee jatkaa. Seuraavaksi kiireellisen hanke on Hämeentien pyöräkaistan rakentaminen.

Kuten jo aiemmin mainitsin, maankäytön ja asumisen osalta meidän pitäisi panostaa investointeihin, jotka pitäisi tehdä kuitenkin: kunnallistekniikan rakentaminen uusille alueille, esikaupunkialueiden kunnostus ja homekoulujen korjaaminen. Näiden investointien tekeminen on nyt myös halvempaa rakennusteollisuuden ylikuumentunut tilanne on rauhoittunut.

Tärkeä kohde on monipuolisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edellytysten ja siten elinkeinoelämän työvoiman turvaaminen. Kaupungin vuokra-asuntoa haki viime vuonna 46 300 helsinkiläistä, alle 3000 sai asunnon. Vuonna 2008 välitettävistä asunnoista uustuotantoa oli 184 asuntoa. Työttömyyden lisääntymisen myötä vuokra-asuntojen kysyntä vain kasvaa. Kaupungin vuokra-asuntojen pikainen lisääminen on yksi koko valtuustokauden prioriteeteista ja sitä pitäisi tukea mm. varmistamalla tonttien saatavuus. ATT:n on tuotettava myös vapaarahoitteisia asuntoja jos hankkeet eivät muuten lähde käyntiin.

Taloudellisesti tiukkoina aikoina on tärkeää, että kaikki ei ole kurjaa. Kirjastoilla, kulttuuritapahtumilla, puistoilla, asukastaloilla ja liikuntapaikoilla on erityisen suuri merkitys hyvän mielen ylläpitäjinä. Nämä eivät ole budjetissa suurimpia menoeriä, mutta kaupukilaisten hyvinvoinnin kannalta erityisen merkittäviä.