Helsingin taloudesta budjettiraamikeskustelussa

Kokoomuksen Laura Räty ilmoitti, että kokoomuksen mielestä tälle vuodelle tehty kunnallisveron korotus on väliaikainen. Kokoomuksen tavoite on siis laskea veroprosenttia parin viikon päästä alkavissa raamineuvotteluissa. Helsingin talouden tasapaino ei ole pitkällä aikavälillä hyvä. Kokoomuksen linjauksella on kaksi mahdollista seurausta:

1)      Emme tavoittele kaupungin talouden tasapainottamista. Eli elelemme tulevien sukupolvien varoilla. Tätä me vihreät emme voi kannattaa.

2)      Leikkaamme merkittävästi palveluita. Kokoomus ehdotti omassa puheessaan, että ensi vuonna järjestettävä design-pääkaupunkivuosi nimettäisiin ”Hyvinvoinnin vuodeksi”. Eikö kokoomuksen olisi rehellisempää ehdottaa, että vuosi nimettäisiin Hyvinvoinnin alasajamisen teemavuodeksi?

Vasemmistoliiton puheesta jäi mieleen, että he haluavat lisätä rahaa kaikkiin palveluihin. Onko teillä joku kanta siihen, millä rahoitamme nämä lisäykset? Yhtään esitystä tähän suuntaan en puheesta löytänyt. Kuten valtuutettu Soininvaarakin puheessaan totesi, meidän on nyt panostettava palveluiden tuottavuuden lisäämiseen. Ja tässä asiassa kaupungin työntekijät tekevätkin parhaillaan jo hyvää työtä. Helsingin Tuottavuus- ja työhyvinvointiohjelmassa on asetettu tavoitteeksi se, että vuonna 2012 palveluiden kustannukset asukasta kohden eivät nouse. Tähän kaikki kaupunginhallitusryhmät ovat sitoutuneet. Nyt odotamme hyviä esityksiä virastoilta, miten tämä toteutetaan.

Sen sijaan kannatan valtuutettu Puhakan esitystä siitä, että otetaan kaupunkilaiset mukaan kaupungin budjetin laadintaan. Hyvä esimerkki osallistavasta budjetoinnista löytyy Vancouverista, jossa jokaiselle kaupunginosalle on korvamerkitty pieni summa. Asukkaat voivat tehdä aloitteita kaupunginosan viihtyvyyden tai palveluiden parantamiseksi ja lopulta parhaista ehdotuksista äänestetään. Tämänkaltaisia ehdotuksia meidän on käytävä läpi, kun nyt alamme pohtia lähidemokratian kehittämistä Helsingissä.

Valtuutettu Tarja Kantola puhui siitä, miten valtion linjauksilla voitaisiin parantaa Helsingin tilannetta. Kannatan lämpimästi esityksiä joukkoliikennemäärärahoihin liittyen. Hallitus aloitti tällä kaudella suurten kaupunkien joukkoliikennetuen, mutta sen taso on vielä aivan liian alhainen. Samoin joukkoliikenneinvestointien määrärahoja tulee nostaa.

Kantolan listasta puuttui kuntien valtionosuusjärjestelmän muuttaminen. Kerron pari anekdoottia nykyjärjestelmästä. Ensinnäkin nykyinen kuntien valtionosuusjärjestelmä kannustaa haja-asutusalueiden joukkoliikenteen kehittämiseen ja lähes rankaisee niitä alueita, joilla olisi oikeasti joukkoja liikutettavana. Järjestelmä ei myöskään huomioi kuntien todellisia menoja, jotka aiheutuvat mm. maahanmuutosta tai syrjäytymisestä. Eräs mittari kannustaa työttömien määrän laskemisen sijaan nostamiseen.

Nykyinen järjestelmä on myös keskeisin syy siihen, että Suomessa on niin tehoton kuntarakenne. Koko järjestelmä on niin monimutkainen ja läpinäkymätön, että sitä sanotaan ymmärtävän vain parin virkamiehen koko Suomessa. Riippumatta siitä, ketkä Säätytalolla vaalien jälkeen neuvottelevat, Helsingistä sinne pitäisi viedä viesti siitä, että järjestelmä on laitettava uusiksi ja siitä on tehtävä avoin, läpinäkyvä ja tutkimustietoon perustuva.