Henkilökuva Tietoviikossa

Henkilökuva on julkaistu Tietoviikossa lokakuussa 2011. Jutun on kirjoittanut toimittaja Jonna Vuokola.

Mari Puoskari on aina juossut metsässä. Juuassa, vaarojen laella lapsuutensa viettäneelle Logican kestävän kehityksen palveluiden johtajalle luonnon keskellä oleminen on itsestäänselvyys. TKK:ssa opiskellessa suhde luontoon kuitenkin muuttui: tuli huoli ja maailmantuska.

”Kun otin ympäristötekniikan sivuaineekseni, silmäni avautuivat siihen, miten haavoittunut luonnon ekosysteemi on.”

Kahta polkua

Sateisena päivänä haastatteluun pyörällä saapuva Puoskari näyttää hauskalta yhdistelmältä bisnes- ja luontoihmistä: kunnon kumpparit ja maihari, silkkipusero ja Miu Miun laukku.

Hänet tunnetaan parhaiten vihreänä poliitikkona, Helsingin Vihreiden entisenä valtuustoryhmän puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana. Hän on ollut ehdolla euro- ja eduskuntavaaleissa.

Harvempi tietää, että hän on myös TKK:n entinen tutkija sekä Luonnonsuojeluliiton energiavastaava. Puoskari on kulkenut pitkään kahta erillistä polkua; vihreää, poliittista ja konsultointiin keskittyvää. Hän kertoo tehneensä projektiyhteistyötä parin-kolmenkymmenen yrityksen kanssa uransa aikana. Logicaan hän tuli vuonna 2009.

”Esimerkiksi infran ulkoistamisessa on keskeistä, että käyttäjien kokemus muutoksesta on positiivinen. Tämä on haaste viestinnälle ja koulutukselle. Olen ollut pitkään mukana muutosjohtamisprojekteissa ja nyt teen samaa mutta ympäristönäkökulmasta.”

Analytiikka unohti vihreän

Kaikki it-yritykset ovat viime vuosina puhuneet vihreistä arvoista. Keskustelua käydään samoilla argumenteilla ja erottautuminen on vaikeaa. Vaarana on, että yleisö menettää mielenkiintonsa.

Green it -keskusteluissa myös Puoskaria harmittaa paikallaan junnaaminen. Niissä keskitytään yhä työasemien ja datakeskusten päästöihin, vaikka esimerkiksi valmistusprosessien aiheuttamien päästöjen merkitys on paljon olennaisempi asia.

”Koko toimitusketju pitää saada läpinäkyväksi. Siihen taas vaaditaan valtava määrä dataa.”

Suuri määrä dataa taas merkitsee sitä, että mukaan astuu toiminnanohjaus ja analytiikka. Esimerkiksi erp-ratkaisujen mahdollisuudet ovat Puoskarin mukaan pitkälti hyödyntämättä päästöasioissa. Vihreys pitäisi saada mukaan analytiikkaan.

”Ja miksi vihreys ei ole yhtenä tekijänä mukana, kun esimerkiksi optimoidaan logistiikkaa?” hän ihmettelee.

Eettisyys on rekryvaltti

Tutkimusyhtiö Verdantixin mukaan Logica on kestävän kehityksen asioissa kilpailijoitaan edellä. Myös Gartnerin, Ovumin sekä Forresterin kestävän kehityksen vertailuissa Logica löytyy kestävän kehityksen kärjestä. Puoskarille tällä on merkitystä myös henkilökohtaisista syistä.

Eikä hän usko olevansa ainoa. Erityisesti nuorille sukupolville yrityksen arvoilla on merkitystä. Se on Puoskarin mukaan myös tutkimuksissa todennettu.

”Sukupolvi-Y:lle tämä asia oikeasti merkitsee, yrityksen pitää toimia työnhakijan arvojen mukaisesti.”

It-alalla on pula osaajista. Puoskari näkee eettisen toiminnan jo rekrytointivalttina, jonka merkitys vain lisääntyy. Kun Logica on on ollut esillä ympäristöasioissa, se on näkynyt Puoskarin mukaan selvänä työnhakijapiikkinä.

”Uskon, että rekrytoinnissa yritykselle on yhä enemmän hyötyä siitä, että sen maine on kunnossa, ja se hoitaa ekologiaan liittyvät asiat hyvin.”

Ekologia on ekonomiaa

Yritykset kyselevät nykyisin hyvin yksityiskohtaisia tietoja kestävästä kehityksestä. Moni yritys ymmärtää jo Puoskarin mukaan sen, että ekologinen edistyneisyys tietää myös ekonomista hyvää. Eniten kehitystä on kuitenkin kirittänyt lainsäädäntö, joka tiukentuu ympäristöasioiden suhteen jatkuvasti. Ennakointi on tullut sen myötä yhä tärkeämmäksi.

”Se, että vihreät ratkaisut on otettu käyttöön etunojassa, on ollut monelle yritykselle kilpailuetu, ja merkitys korostuu jatkuvasti”, Puoskari sanoo.

Etenkään monet pk-yritykset eivät vielä ole tietoisia ympäristöasioista liiketoiminnassa. Suuryrityksissä taas tilanne on Puoskarin mukaan hyvä.

Logican tarjoama perustuu Puoskarin mukaan toimintojen tehostamiseen. Eurojen rinnalle mittarina nousee päästönäkökulma. Yrityksen ympäristöystävällisyyden arvioiminen on Puoskarin mukaan haastava tehtävä, johon tarvitaan valtava määrä tietoa. Logica on esimerkiksi toimittanut YK:n päästökaupan pohjalla olevan rekisterijärjestelmän.

”Tämäntyyppinen kokemus auttaa näkemään asioita ja antaa pitkäaikaista tietoa”, Puoskari uskoo.

Kahvitunti siirtyy chattiin

Monissa yrityksissä on jo yritysvastuujohtajia, mutta kestävän kehityksen palveluista vastaaviin johtajiin Puoskari ei ole Suomessa it-yrityksissä törmännyt.

”Se, että olen kestävän kehityksen palveluiden johtaja, tarkoittaa, etten vastaa yhtiön sisäisestä vaan ulkoisesta; asiakkaisiin ja palveluihin liittyvästä, ekologisesta toiminnasta. Molemmat ovat hyvin tärkeitä.”

Puoskarilla on aina mukanaan teknisten ratkaisujen huippuasiantuntija, oli kyseessä sitten pilvi- tai unified communications -ratkaisusta. Kaikkea tekniikkaa ei siis tarvitse ymmärtää perinpohjaisesti.

”Minä vastaan hankkeen ekologisesta puolesta.”

Kun on niukkaa rahasta ja resursseista, kaikkea pitää tehostaa. Sitä ei voi tehdä Puoskarin mukaan ennen kuin asiat on tehty läpinäkyviksi. Hänen tulevaisuusvisioissaan kaikki asiat yrityksissä mittaroidaan; it yltää kaikkialle.

”Näen kehityksen työntekijöiden kannalta positiivisena, koska erilaisten prosessien automatisoiminen vapauttaa ihmiset tekemään kiinnostavampia ja motivoivampia tehtäviä.”

Hän myös uskoo, että samalla tavalla kuin tietotekniset taidot ja kielitaito ovat perusedellytyksiä työnhakijoille, myös kestävän kehityksen ymmärrys tulee listaan mukaan; sitä edellytetään yhä useimmissa työpaikoissa.

Verkostossa on voima

Puoskari on innokas sosiaalisen median käyttäjä. On siis vilkaistava hänen Twitter-sivustolleen. Tuoreimmassa twiittauksessaan hän viittaa Ylen uutiseen, jossa kerrotaan Suomessa valmistettavan suklaan tuotannossa käytettävän lapsityövoimaa.

”Mari Puoskari taitaa ryhtyä suklaalakkoon. Toimitusketjun valvomiseen on kyllä työkaluja”, hän kirjoittaa.

Hänellä on Facebookissa ja Twitterissa sekä henkilökohtainen että julkinen profiili. Viimeksi kun hän etsi Logican seminaariin sopivaa puhujaa, apu löytyi 1 500 Facebook-kaverin joukosta.

”Loistava asiantuntija löytyi verkoston voimalla. Se on mahtava.”

Seuraavaksi myös yritykset alkavat sisäisesti hyödyntää sosiaalista mediaa paljon nykyistä aktiivisemmin.

”Siitä on puhuttu paljon ja pitkään, mutta tosiasiallista käyttöä on vasta vähän”, Puoskari muistuttaa.

Ja kun etätyö lisääntyy väistämättä tulevaisuudessa, virtuaalisen yhteisöllisyyden merkitys lisääntyy Puoskarin näkemyksissä esimerkiksi siten, että kahvitunti pidetään chatissa ”central european time se ja se”.

Ihminen ensin, tekniikka sitten

Entistä vihreiden kansanedustajaa ja nykyistä Tieken tutkimus- ja kehitysjohtajaa Jyrki J. Kasvia sekä Mari Puoskaria yhdistää paitsi ekologiset arvot, myös tietotekniikkakeskeinen työura. Kysytäänpä siis Kasvilta, miten hän luonnehtii Puoskaria kollegana ja ihmisenä.

”Mari on siitä poikkeuksellinen it-ammattilainen, että hän lähtee aina liikkeelle ihmisistä ja organisaatioista. Tietotekniikka tulee mukaan kuvaan vasta sen jälkeen, välineenä ja mahdollistajana. Myös ihmisenä Marin maailmankuva on ihmiskeskeinen, ja maailmanparantajaksi hän on poikkeuksellisen pragmaattinen ja optimistinen”, Kasvi vastaa.

Puoskarista välittyy helposti välittäminen ja se myös jalostuu toiminnaksi. Hän on myös Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston jäsen ja Kirkko ja kaupunki -lehden kolumnisti. Seurakuntatyötä ei aina ole katsottu ympärillä hyvällä. Puoskaria se ei haittaa.

”Haluan toiminnallani muuttaa niitä epäkohtia, joita esimerkiksi kirkon asenteisiin liittyy. Haluan vaikuttaa ja olla muuttamassa niitä, vetäytymällä pois en sitä tekisi.”

Taide vie tiettyyn tilaan

Kestävän kehityksen johtaja on myös juoksijana pitkäkestoinen. Takana on viisi juostua maratonia. Juuri nyt hän unelmoi Nizzan maratonille pääsystä.

”Pään nollaaminen on mahtavinta. Työhuolet jäävät Keskuspuistoon. Kun on fyysisesti kunnossa, jaksaa keskittyä”, hän kuvailee juoksemisen vaikutuksia.

Saman asian Puoskarille ajaa nyky- tai modernin taiteen museoissa käyminen.

”Kuvataiteella on samanlainen vaikutus kuin metsässä juoksemisella. Ne ovat tiloja, joihin ei muuten elämässä pääse.”

Mari Puoskari:

ikä: 32v.

koulutus: TKK, teknillisen kemian koulutusohjelma

perhesuhteet: 1-vuotiaan pojan äiti

aiempia työpaikkoja: TKK:n tutkija, Luonnonsuojeluliiton ekoenergiavastaava, BearingPointin strategiakonsultti

harrastukset: juokseminen sekä kuvataide