Huijaako tuoteseloste?

Kolumni on julkaistu Vihreässä Langassa 16.3.

Vaaliohjelmissa luvataan kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista myös tasa-
arvo-ongelmien ratkaisemiseksi. Vaalimarketissa tasa-arvotietoisella
kuluttajalla menee sormi suuhun. Voiko politiikan tuoteselosteisiin
luottaa?

Kokoomuksen ohjelmassa työelämän tasa-arvoa parannetaan autotallin
kautta. Isien osallistumista lasten- ja kodinhoitoon edistettäisiin
pidentämällä isyysvapaata kahdella viikolla. Myös pätkätöihin ja
palkkaeroihin luvataan puuttua. Kokoomus penää tasa-arvotupoa, jossa
korotetulla valtionosuudella
maksettaisiin kunnissa keskimääräistä suuremmat palkankorotukset
naisvaltaisille aloille.

Demarit edistäisivät työelämän tasa-arvoa tietenkin kolmikannassa.
Vanhempainrahakautta pidennettäisiin kuukaudella, mutta mainintaa
isille kohdistamisesta ei ohjelmasta löydy. Mielenkiintoisinta
demareiden vaaliohjelmassa on se, että he lupaavat jatkossakin jakaa
ministeritehtävänsä tasan naisten ja miesten kesken. Yhden kauden
käytännöstä on tullut jo suorastaan perinne.

Ennakko-oletukseni oli, ettei vaaliohjelmissa kosketa perheväkivaltaan
pitkällä tikullakaan. Keskusta yllättää ja vetää pisteet kotiin tässä:
puolue haluaa turvata resurssit läheis- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja
uhrien tukemiseen. Edes vihreillä ei ole kirjausta tästä.

Mitä vihreät sitten lupaavat? Kuntia ja valtiota vaaditaan
tiennäyttäjiksi palkkaerojen poistamisessa. Lasikatto luvataan rikkoa
kiintiöin. Pienimpiä eläkkeitä on korotettava, sillä se parantaa
naisten eläketurvaa.

Vanhemmuuden kustannuksista ovat huolissaan kaikki. Puolueet ovat tosin
eri mieltä siitä, että kenen pussista ne pitäisi maksaa. Kokoomus
kannattaa verovaroja, demarit ja vihreät taas tasaamista kaikkien
työnantajien kesken. Keskusta lupaa vain kieli keskellä suuta puuttua
asiaan.

Jos kaikki nämä lupaukset toteutettaisiin, Suomi alkaisi jo lähennellä
tasa-arvon mallimaata. Epäluuloa hallituspuolueiden lupauksia kohtaan
aiheuttaa se, että tasa-arvo ei ole olennaisesti parantunut tällä
hallituskaudella. Vanhemmuuden kustannusten jaossa on lupauksista
huolimatta edetty vasta muutamia askeleita. Vihreiden hallituskauden
esittämä malli oli paljon demarien toteuttamaa mallia
kunnianhimoisempi. Tupon tasa-arvoerällä ei onnistuttu korjaamaan
naisvaltaisten alojen palkkanotkoa.
Prostituutiolaista käydyssä keskustelussa selviä sovinisteja löytyi
kaikista suurista puolueista. Vaikea nähdä, että nämä edustajat
ottaisivat puolueensa vaaliohjelmien tasa-arvoteemat ajettavakseen.

Tasa-arvovaikutteisena markkinoitu tuote saattaa siis osoittautua
huijaukseksi vaalien jälkeen. Vihreät ovat olleet tasa-arvopolitiikan
markkinajohtajatuote jo kaksikymmentä vuotta – tässä kannattaa luottaa
vanhaan ja hyväksi havaittuun.

Mari Puoskari
Kirjoittaja on Vihreiden Naisten puheenjohtaja ja helsinkiläinen
kaupunginvaltuutettu.