Ilmastonmuutoksesta Lappeenrannassa

Urpo Laanisen juttu eurovaalitilaisuudesta Etelä-Saimaassa 2.4.2004

Suomi voi saada hiilenmustan imagon

Vihreät EU-ehdokkaat haluavat Suomelta kunnianhimoisemmat päästötavoitteet

Suomi voi saada maailmalla hiilenmustan imagon, jos se leimautuu Kioton sopimuksen vastustajaksi. Vihreiden euroehdokkaan, eduskuntaryhmän puheenjohtajan Satu Hassin mielestä vientiteollisuus kärsisi vuosikausia.

Hassin mielestä Suomelta puuttuvat kunnianhimoiset päästöjen vähennystavoitteet. Esimerkiksi Iso-Britannia pyrkii vähentämään omia päästöjään 60 prosenttia ja Ruotsi 50 prosenttia pitkällä aikavälillä, vuoteen 2050 mennessä.

Suomessa pidetään jopa maanpetoksena, jos kysymyksen lausuu ääneen, Satu Hassi totesi.

Kaakkois-Suomen vihreät aloittivat EU-vaalikampanjansa puhumalla Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla ilmastopolitiikasta ja päästökauoasta. Vihreät ehdokkaat houkuttelivat paikalle noin neljäkymmentä ihmistä, pääosin teekkareita. Entisen ympäristöministerin, tekniikan lisensiaatti Satu Hassin, 52, lisäksi vaaliteemojaan esitteli diplomi-insinööri, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Mari Puoskari, 24.

Hän otti kantaa päästörajoituksiin ikäpolvien tasa-arvon näkökulmasta. Nuorten kannalta on todella epäreilua, ettäpäästöjen laskeminen edes vuoen 1990 tasolle leimataan liian kovaksi urakaksi, kun ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi maailmanlaajuisia päästöjä on joka tapauksessa laskettava ainakin 5+0-70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Ilmastotalkoiden lykkääminen on vaikeuksien sälyttämistä nykyisten lasten ja nuorten harteille, Mari Puoskari sanoi.

Hän otti esille mm. USA:n puolustusministeriön Pentagonin salaisen raportin, jonka mukaan ilmastonmuutos on suurin vaaran USA:n tulevaisuudelle, ja jopa terrorismia pahempi.

Päästörajoitusten hyödyt unohdettu

EU-ehdokkaat Satu Hassi ja Mari Puoskari ihmettelivät, miksi takkinsa kääntäneet ja Kioton sopimuksen päästörajoituksia vastustamaan ryhtyneet teollisuus ja ammattiyhdistysliike unohtavat päästövähennysten hyödyt.

”Päästöjä vähennettäessä tuontienergialasku pienenee, ympäristöntila ja kansanterveys paranevat ja lisäksi työllisyys paranee uuden energiateknologian myötä”, Hassi totesi.

Hän vetosi eurooppalaisiin laskelmiin, joiden mukaan uusiutuva energia voi tuoda EU:n alueelle jopa 1,6 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2010 mennessä, ja Suomessakin kymmeniätuhansia.

” Realistisiin kustannuslaskelmiin kuuluvat myös hyödyt.”

Hassi kertoi, että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan maailman kasvihuonepäästöistä voitaisiin 10-30 prosenttia vähentää siten, että syntyvät hyödyt ovat vähintään yhtä suuret kuin kustannukset.
” Ihmiset ovat myös valmiita vapaaehtoisesti maksamaan ympäristön turvallisuudesta.”
Satu Hassi ihmetteli, miksi Suomessa ei suosita uusiutuvia energialähteitä. Hän otti esimerkiksi tuulivoiman, jota ei tueta Saksan tai Tanskan malliin. Silti Suomesta viedään paljon tuulivoimatekniikka.

Hassin mukaan Suomessa voisi olla useita tuhannen megawatin tuulipuistoja. Hän arvioi tuulivoiman olevan läpimurron kynnyksellä. Viennin ongelma on ollut, että Suomen tuulivoimatavoitteet ovat niin olemattomat, EU-maiden vähäisimmät.

Urpo Laaninen