Jätkäsaaren liikennejärjestelyt tökkivät

Kolumni on julkaistu Kamppi-Eira-, Töölöläinen- ja Meri-Helsinki-lehdissä tammikuussa 2008.

Kaksi askelta taakse ja kolme eteen

Kestävän kaupunginsuunnittelun edistäminen vaatii lehmän hermoja. Ympäristöystävällisen liikenteen ja energiansäästön edistämisessä joutuu ottamaan ensin kaksi askelta taakse ja vasta sitten kolme eteenpäin. Jätkäsaaren aloituskortteleiden asemakaavoituksen yhteydessä on väännetty erityisesti liikenteen järjestämisestä. Alkuperäinen ajatushan oli, että Jätkäsaari olisi Helsingin ensimmäinen oikea joukkoliikennekaupunginosa. Suunnitelmissa mennään yhä kauemmas tästä. Parkkipaikkojen määrää on lisätty neljännekselle. Kaupunginosan halkaiseva Hyväntoivonpuisto on reunustettu molemmilta puoliltaan parkkipaikkamatolla.

Joka kesä saamme lukea mielipideosastoilta, kun pyöräilijät ja jalankulkijat syyttelevät toisiaan liikenteen häiritsemisestä. Ristiriita voitaisiin ratkaista kuten Hollannissa – sijoitetaan molemmat omille kaistoilleen. Helpointa tämä olisi toteuttaa kaupunginosassa, joka rakennetaan alusta perustuksia myöten, eli esimerkiksi Jätkäsaaressa. Halua kevyen liikenteen edistämiseen ei näköjään löydy, kun kokoomus ja demarit kaatoivat esityksen pyöräilykaistoista lautakunnassa 5-4.

Sen sijaan jätehuollon osalta Jätkäsaaressa otetaan askeleita kohta parempaa kaupunkia. Suomen vertaaminen Ruotsiin ympäristö- ja energiapolitiikassa tuntuu aiheuttavan joillekin päättäjille ja virkamiehille allergisia reaktioita, mutta keskitetyn jätejärjestelmän suhteen on nyt uskallettu ottaa mallia Tukholmasta. Jätkäsaareen on rakennetaan alueellinen jätteen putkikeräysjärjestelmä. Lajitellut jätteet laitetaan talokohtaisiin putkiin ja ne kulkevat keskitetylle jäteasemalle, josta ne kuljetetaan käsittelypaikkoihin. Keskitetty keräysjärjestelmä vähentää jätekuljetusten määrää yli 90 % perinteiseen järjestelmään verrattuna.

Positiivista on myös se, että ajatus rakennusten energiansäästön edistämisestä Jätkäsaaressa on herättänyt kiinnostusta. Uudessa energiapoliittisessa ohjelmassaan Helsinki ottaa uuden suunnan energiansäästössä. Matalaenergiarakentaminen asetetaan ensisijaiseksi tekniikaksi kaikessa kaupungin omassa rakentamisessa ja muita kannustetaan muun muassa tutkimalla energiansäästön huomioimista tontinluovutuksessa. Keskeisen uuden kaupunginosan Jätkäsaaren nostaminen matalaenergiarakentamisen pilottikohteeksi toteuttaisi hyvin valtuuston toivetta siitä, että Helsinki profiloituu energiansäästön edelläkävijäksi.

Mari Puoskari

Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu (vihr.) ja kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen