Koska päästään kiintiönaisista?

Julkaistu Vihreässä Langassa syksyllä 2006

Laki kunnallisten luottamuselinten sukupuolikiintiöistä on osoittautunut menestystarinaksi. Kiintiöt ovat nostaneet naisten määrän kunnanhallituksissa ja lautakunnissa yli 40 prosentin. VTT Anne Maria Hollin tutkimuksen mukaan kiintiöt ovat vaikuttaneet myös politiikan sisältöihin ja toimintatapoihin ja asioiden valmistelusta on tullut avoimempaa. Valitettavasti kiintiöiden käyttöönotto ei ole nostanut tasa-arvoasioita kunnallispolitiikan keskiöön tai heijastunut naisten määrään kunnanhallitusten ja lautakuntien puheenjohtajina.

Myös valtionyhtiöiden hallituksissa on 40 % naisia, mutta yksityisissä pörssiyhtiöissä hallitusnainen on edelleen harvinaisuus. Norjassa hiljattain säädetyn lain mukaan naisia on oltava vähintään 40 % kaikkien pörssiyhtiöiden hallituksissa. Suomessakin on keskusteltu pörssiyhtiöiden naiskiintiöistä. Elinkeinoelämän edustajat ovat torjuneet esityksen ja olleet kovin huolissaan siitä, että kiintiönaisten alaluokka tuntee olonsa kiusalliseksi hallituksissa. Haluaisinkin lähettää terveisiä Etelärantaan, että ainakin kunnallispolitiikan maskuliinisimmassa saarekkeessa kaupunkisuunnittelulautakunnassa on kiintiönaisena oleminen on suurimman osan ajasta suorastaan mukavaa, joten eiköhän ne siskot yksityiselläkin sektorilla pärjää.

Mitä väliä sitten vihreälle pätkätyöläiselle on sillä, syökö yrityksen hallituksessa kokoussämpylää jakkupukurouva vai Burberry-kravattiin sonnustautunut herra? Paljonkin. Naiset hallituksissa palkkaavat miehiä enemmän naisjohtajia, naisjohtajat taas naispuolisia esimiehiä ja työntekijöitä. Naisjohtajien on tutkittu tukevan enemmän työn ja perheen yhteensovittamista. Naispuoliset esimerkit niin yritysten huipulla kuin presidenttinäkin ovat kullankalliita roolimalleja pikkutytöille.

Vihreiden on vaadittava, että seuraavassa valtioneuvostossa on vähintään 40 % molempia sukupuolia. Samoin on hallitusohjelmaan saatava läpi kirjaus kiintiöistä pörssiyritysten hallituksessa. Kunnissa sukupuolikiintiöt tulisi laajentaa koskemaan myös kunnanhallitusten ja lautakuntien puheenjohtajuuksia, sillä puheenjohtajalla on merkittävä rooli myös valmistelussa.

Miten naisten määrää eduskunnassa voitaisiin parhaiten lisätä? Kannustamalla suomalaisia äänestämään naisia. Herättämällä keskustelua siitä, ettei Suomi ole lähelläkään tasa-arvon mallimaa. Takomalla nuorten miesten päähän, että tasa-arvo työn ja perheen yhteensovittamisessa hyödyttää myös heitä. Kirjaamalla tuoreita ja tiukkoja tasa-arvotavoitteita myös Vihreiden vaaliohjelmaan – epäilen hieman, että kenttäkierroksella olleella ohjelmalla ei vielä tasa-arvoääniä tavoiteta.

Yksi vastaus artikkeliin “Koska päästään kiintiönaisista?”

  1. Eero Iso-Kokkila sanoo:

    Tunnut ottavan tasa-arvon kehitykseen kantaa maltillisen järkevästi. Arvostan sitä, että vaikka tuot suorasanaisesti esille tilanteen naisten yhä heikommasta asemasta, niin kirjoituksessasi ei voi rivien välistäkään havaita ”miesvihaa”. Monet feministit tai muuten tasa-arvoa ajavat kun vaikuttavat jotenkin syyllistävän yleisesti miehiä tilanteesta. Itse näen tasa-arvon kehittymisen jonkinlaisena roolien yhdenmukaistumisena, joka mm. edellyttää molempien sukupuolien arvostuksen lisäämistä. Miehenä (tai poikana? 18-v.) kun välillä tuntuu, että on syntipukki tälle yhteiskunnan ongelmalle. Toivoisin enemmän korostettavan, että tasa-arvoistuminen on molempien sukupuolten yhteinen missio, eikä niiden välinen sota.

    Sait tukeni ja arvostukseni – sekä ääneni. Voit pitää tätä tasa-arvoäänenä :-)
    Onnea vaaleihin!