Lisää kulttuuria, pienempiä päiväkotiryhmiä ja Sipoonkorven kansallispuisto

Marin pitämä Vihreiden ryhmäpuhe valtuustostrategian käsittelyssä.

Arvoisa puheenjohtaja,

Neuvottelut valtuustostrategiasta ja budjettiraamista muodostuivat varsinaiseksi maratoniksi. Matkan varrella tuli aikamoisia hiertymiä ja kramppeja, mutta onneksi kaikki osallistujat pääsivät onnellisesti maaliin. On hienoa, että valtuusto on nyt hyväksymässä Helsingin ensimmäistä valtuustostrategiaa, joka valtuustoryhmien tekemien muutosten jälkeen on mielestäni hyvä alku uudentyyppiselle Helsingin strategialle.

Strategiassa on myös ongelmia. Suurin ongelma on sen maailmoja syleilevyys. Strategia on enemmän vaaliohjelma kuin varsinainen strategia. Tässä taloustilanteessa strategiassa olisi pitänyt tehdä valintoja myös hyvien asioiden väliltä. Pelkään, että pian käymme jälleen neuvotteluja samoista asioista.

Me vihreät haluamme tämän strategian avulla tehdä Helsingistä maailman parhaimman kotikaupungin, jossa kaupunki tukee ihmisten hyvinvointia edistämällä oppimista ja luovuutta. Helsingin järjestämien palveluiden tulee olla laadukkaita, ja kaupungin pitää tukea yhteisöllisyyttä.

Helsingin pitää olla edelläkävijä ympäristöasioissa – sekä energiantuotannossa että rakentamalla kaupunki, jossa pääsee kulkemaan ilman autoa. Helsingin seudusta pitää luoda yhtenäinen metropoli, joka antaa kaikille asukkaille mahdollisuudet hyvään elämään tasapainossa ympäristön kanssa.

KULTTUURI PUUTTUI STRATEGIASTA

Vaikka kaupunginjohtaja Pajusen esitys strategiaksi oli monilta osin hyvä, loisti kulttuuri siinä poissaolollaan. Helsinki ei voi olla iloinen ja onnellinen kaupunki ilman merkittävää panostusta kulttuuriin. Olen iloinen, että valtuustoryhmät lisäsivät strategiaan kulttuuriosuuden. Kulttuurikaupunki on elävä ja mielenkiintoinen vuoden ympäri, ei vain eri tapahtumien aikaan.

Nyt strategiassa linjataan, että kulttuuria on saavutettavissa kaupungin eri osissa ja eri väestöryhmille. Tämä linjaus on tärkeä huomioida erityisesti uusien kauniiden ja mielenkiintoisten alueiden suunnittelussa. Linjauksen toimeenpanemiseksi me vihreät esitimme, että uusien alueiden investoinneista käytetään yksi prosentti kulttuurihankintoihin. Esimerkiksi Jätkäsaaren kohdalla tämä tarkoittaa kymmeniä miljoonia euroja taiteeseen.

Tiukassa taloudellisessa tilanteessa palveluverkko joutuu aina suurennuslasin alle. Strategiaan on kirjattu linjaus lasten lähipalveluiden säilyttämisestä. Vihreiden mielestä kirjasto on yksi keskeisimmistä lähipalveluista, ja kirjastojen toimintaa ja kirjastoverkkoa tulee kehittää.

Kulttuuribudjetista talousarvioavustuksista yli puolet käytetään teatterilain piiriin kuuluvien ammattiteattereiden tukemiseen. Niin sanotut vapaat teatteriryhmät saavat 2 %, samoin tanssitaide. Monipuolinen ja kiinnostava kulttuuri ei synny vain vakiintuneiden toimijoiden voimin. Vapaan kentän avustusten osuutta on nostettu. Kaupungin tulee jatkossakin huolehtia siitä, että vapaan kentän toimintaedellytykset paranevat.

Helsingissä työskentelee paljon kulttuurin ammattilaisia, mutta ryhmiltä puuttuu resursseja tiloihin ja produktioiden markkinointiin. Harjoitus-, tuotanto- ja esitystilat ovat monien taidelajien osalta puutteellisia. Esimerkki konkreettisista toimista vapaan kentän tukemiseksi ovat Tanssintalo- ja Suvilahden sirkuskeskushankkeet.

PÄIVÄKOTIRYHMIÄ PIENENNETÄÄN

Vihreille tärkeänä aiheena valtuustostrategiassa ovat myös lasten ja nuorten hyvinvointi. Strategiassa linjataan, että päivähoitoryhmiä pienennetään valtuustokaudella. Vihreiden mielestä tämä tulisi toteuttaa siten, että ryhmien maksimikooksi asetettaisiin 21 lasta 3-6-vuotiaiden lasten ryhmissä. Hyvä ensiapu ryhmäkokojen pienentämiseksi olisi pienten kolme vuotta täyttävien lasten hoitoisuuskertoimen tarkistaminen vain kaksi kertaa vuodessa, jotta pienten lasten ryhmät eivät muutu useita kertoja vuoden aikana.

Koulupuolella on erittäin tärkeää, että kaupunginhallitus linjasi, etteivät vuodelle 2010 asetetut säästötavoitteet koske koulujen tuntikehystä. Strategiassa vaaditaan kouluterveydenhoitajien lisäämistä ja tavoitteena tulisi olla pitkällä aikavälillä, että kaikissa kouluissa olisi terveydenhoitaja tavattavissa joka päivä edes osan aikaa päivästä.

SIPOONKORPI SUOJELLAAN JA KÄVELYKESKUSTAA LAAJENNETAAN

Myös luonnonsuojelu loisti poissaolollaan strategialuonnoksessa. On tärkeää, että Helsingin arvoihin on nyt nostettu vaikeasti määriteltävän kestävän kehityksen sijaan ekologisuus. Kaupunkisuunnittelussa kaupunki- ja seuturakenteen tiivistämisen rinnalle on nostettu toiseksi keskeiseksi suunnitteluperiaatteeksi yhtenäisten viheralueiden ja viheralueyhteyksien säilyttäminen sekä rantojen säilyttäminen kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Vihreät tulkitsevat tämän tarkoittavan, että esimerkiksi keskeiset suuret viheralueet Kivinokka ja Vartiosaari säilytetään virkistyskäytössä.

Yksi keskeisimpiä saavutuksia viheralueiden suojelun näkökulmasta ovat strategian kirjaukset Sipoonkorvesta. Helsinki ajaa Sipoonkorven kansallispuiston perustamista ja Sipoon liitosalueiden suunnittelussa Sipoonkorven arvokkaat alueet suojellaan, Sipoonkorven metsämanner säilytetään yhtenäisenä ja riittävät ekologiset käytävät metsämantereen ja merenrannan välillä turvataan. Tämä tarkoittaa sitä, että rakennettavat alueet tulee kaavoittaa tiiviisti.

Helsinki ryhtyy tällä valtuustokaudella laajentamaan kävelykeskustaa. Tämä on merkittävä voitto keskustan liikkeiden, matkailijoiden ja jokaisen keskustassa liikkuvan helsinkiläisen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Vihreä visio kävelykeskustassa on Mannerheimintieltä Senaatintorille ja Etelä-Esplanadilta Kaivokadulle ylettyvä yhtenäinen autoton alue. Myös muualle kantakaupunkiin tulee saada pihakatuja ja autottomia alueita.

PÄÄSTÖJÄ VÄHENNETTÄVÄ 85 PROSENTTIA

Helsinki on linjannut tavoitteensa pyöräilyn kaksinkertaistamiseksi jo vuonna 1995. Edistystä ei ole juurikaan tapahtunut. Valtuustoryhmät kolminkertaistivat kaupunginjohtajan esityksen pyöräilyn, kävelyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvutavoitteeksi. Luulisi tämän laittavan vauhtia myös kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolle. Nythän sieltä vapautuu kevyen liikenteen edistämiseen myös resursseja, kun strategiaan ei lukuisista vaatimuksista huolimatta onneksi kirjattu keskustatunnelin rakentamista.

Energiapolitiikan osalta Helsinki jatkaa vuosi sitten energiapoliittisessa ohjelmassa viitoitettua kunnianhimoista tietä. Tällä valtuustokaudella luodaan energiavisio, jossa linjataan Helsingin energiantuotanto ja käyttö pitkällä aikavälillä. Kansainvälinen ilmastopaneeli on päivittänyt arvionsa siitä, kuinka paljon länsimaiden on vähennettävä päästöjään, jotta pystymme rajoittamaan päästöjen kasvun kriittiseen kahteen asteeseen. Tavoitteeksi tuleekin asettaa Helsingin päästöjen vähentäminen 85 % vuoteen 2050 mennessä. Strategiassa on linjattu, Helsinki ottaa edelläkävijän roolin energia- ja ilmastokysymyksissä. Yksi konkreettinen keino näyttää esimerkkiä on se, että olemme päättäneet asettaa sitovat energiansäästötavoitteet kaikille virastoille.

LISÄÄ RESURSSEJA VÄKIVALLAN VASTAISEEN TYÖHÖN

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus-teemat eivät ole olleet viime vuosina politiikan keskiössä Helsingissä. Tämä näkyi myös strategialuonnoksessa. Helsinki haluaa profiloitua homoystävälliseksi matkailukaupungiksi, mutta helsinkiläisten seksuaalivähemmistöjen kohtaamisessa on vielä paljon parannettavaa.

Esimerkiksi kouluissa homottelua katsotaan läpi sormien, vaikka monien tutkimusten mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia kiusataan paljon keskimääräistä enemmän. Väestöliiton tekemässä kyselyssä vuonna 2006 opettajista vain 8 % uskoi, että heidän oppilaissaan on seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuuluvia lapsia ja nuoria kun samaan aikaan 12 % oppilaista ilmoitti määrittelevänsä suuntautumisensa muuksi kuin heteroseksuaaliksi.

Edelleen kahden äidin perheeltä saatetaan tivata neuvolasta isästä. Lapsiperheille jaettava materiaali ei ota huomioon perheiden erilaisia tilanteita, vaan olettaa edelleen perinteisen ydinperhemallin olevan oikeanlainen perhe. Vihreät suhtautuvat vakavasti kirjaukseen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja heidän perheidensä erityistarpeiden huomioimisesta kaupungin palveluissa, ja tulemme myös seuraamaan tarkasti tämän kirjauksen toimeenpanoa.

Perheväkivalta koskettaa suoraan tai välillisesti lähes jokaista helsinkiläistä. Väkivallan kitkemisessä on nostettu kädet pystyyn. Tämän on muututtava. Strategiassa on linjattu, että väkivallan ehkäisyn ohjelma päivitetään. Ohjelman päivittäminen ei tietenkään lämmitä väkivallan uhreja, joten tarvitsemme heti myös konkreettisia parannuksia. Tämän vuoksi on päätetty lisätä terveyskeskuspäivystysten valmiuksia tukea ja ohjata väkivallan uhreja.

Helsingin turvakotipaikkojen määrä on kaukana valtakunnallisesta suosituksesta. Tämä on häpeällistä ja siksi onkin hyvä, että nyt turvakotipaikkoja on päätetty lisätä. Tämä vaatii tietenkin myös lisää rahaa.

Vihreiden tavoitteena on ollut koko olemassa olonsa ajan nostaa esiin globaalin vastuun kantamisessa kaupungin toiminnassa. Nyt strategiassa vihdoin linjataan, että Helsinki on eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa. Tämä ilmenee mm. toimissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ympäristönsuojelussa ja hankintapolitiikassa. Tällä valtuustokaudella Helsinki laatii myös globaalin vastuun ohjelma.

Kaupunginjohtajan strategialuonnoksen parasta antia oli sen maahanmuutto-osio, johon valtuustoryhmät eivät juurikaan tehneet muutoksia. On hienoa, että tässä paperissa koko Helsingin kaupunki sitoutuu kunnianhimoisiin tavoitteisiin siitä, että maahanmuuttajien ja koko väestön väliset hyvinvointierot kaventuvat toisen asteen koulutuksessa, koulupudokkuudessa ja toimeentulotuen saajien osuudessa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä syrjäytyneisiin maahanmuuttajanuoriin. Vihreät vaativat, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi maahanmuuttajataustaisten kaupunkilaisten kieliopetusta lisätään merkittävästi ja kaupunki rekrytoi heitä huomattavasti nykyistä enemmän.

Arvoisa puheenjohtaja,
vihreä valtuustoryhmä kannattaa valtuustostrategian hyväksymistä.