Miten Helsingin talous kestää laskusuhdanteen?

Helsingin taloudellinen tilanne on kohtalaisen hyvä. On kuitenkin selvää, että finanssikriisi heijastuu myös Suomeen ja Helsinkiin. Lainarahan kallistuminen ja saannin vaikeutuminen rajoittavat kasvua ja kansainvälinen laskusuhdanne vähentää vientiä.

Helsingin käyttää 2009 lähes neljä miljardia euroa palvelujen tuottamiseen ja investointeihin. Menoista 65 %katetaan veroilla, neljännes maksuilla ja myyntituloilla ja neljä prosenttia valtionosuuksilla. Talous on kasvun hidastumisesta huolimatta pysynyt vakaana ja pysynee kohtuullisena myös ensi vuonna. Tänä vuonna kuntien verotulot kasvavat yli 6 prosentin vauhdilla. Ensi vuonna kunnallisveron tuoton kasvun arvioidaan hidastuvan noin 3 prosenttiin.

Toisaalta myös Helsingin menot kasvavat nopeasti. Menoja ovat lisänneet palkankorostukset ja inflaatio, mutta myös palveluiden laadun parantaminen. Viime vuosina on panostettu muun muassa joukkoliikenteeseen, vanhuspalveluihin ja koulujen tuntikehyssäästöjen purkamiseen. Vihreiden mielestä parhaita keinoja hillitä kustannusten kasvua ovat panostaminen ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuoltoon sekä terveyden edistäminen. Palveluntuotannon rakenteita pitää myös uudistaa siten, että kevennetään hallintoa ja otetaan uutta teknologiaa käyttöön.

Työtä helsinkiläisille

Helsingin talouden kannalta on kaikkein keskeisintä huolehtia työllisyydestä. Työttömyyden kasvu vähentää verotuloja ja nostaa mm. toimeentulotukimenoja. Työllisyyden osalta lähtötilanne on onneksi hyvä. Koko Suomessa työttömyys on 6,4 prosenttia, Helsingissä alle kuusi prosenttia. Vielä ei ole käytettävissä tarkkoja arvioita ensi vuodelle. Vaikka työllisyyden kasvu onkin taittunut, tietyillä aloilla voidaan edelleen olla enemmän huolissaan työvoiman riittävyydestä.

Asuntojen rakentaminen ei saa loppua

Asuntojen hintojen kehitys on työllisyyden jälkeen merkittävin yksilöön kohdistuva taloustaantuman vaikutus. Asuntojen hintojen hurja kasvu Helsingissä näyttää tasaantuneen, samoin rakentamiskustannukset. Edelleen meillä on kuitenkin pulaa asunnoista. Helsingin asukasluvun arvioidaan kasvavan noin 4000 hengellä vuodessa.

Nyt on erittäin tärkeää pitää huolta siitä, että asuntojen rakentaminen jatkuu. Helsingillä on mahdollisuus rakentaa uusia asuinalueita ja suuria ratahankkeita aiempaa matalammin rakennuskustannuksin, kun muu rakentaminen on hiljentynyt. Investoinnit ovat myös paras keino huolehtia työpaikoista. Vihreiden mielestä asuntotuotanto pitää tarvittaessa turvata siten, että kaupunki ryhtyy itse rakennuttamaan myös vapaarahoitteisia asuntoja vuokra-asuntojen lisäksi.

Mitä valtio tekee?

Valtion hallitus on tehnyt varsin elvyttävää politiikkaa. Valtio on päättänyt lähteä takaamaan lainoja, joilla rahoitetaan vuokra-asuntojen rakentamista. Pienituloisiin kohdennetuilla veronkevennyksillä vahvistetaan ostovoimaa ja voimakkaalla julkisella rakentamisella vahvistetaan myös työllisyyttä. Kotitalousvähennyksen avulla luodaan myös työtä palvelusektorille.

Tuntuu, että kuntien valtionosuuksista on yhtä monta totuutta kuin puhujaakin. Valtion on kuitenkin ensimmäistä kertaa kompensoimassa veronkevennykset kunnille täysimääräisesti, kattamassa osuutensa indeksikorotuksista ja lisäämässä valtionosuuksia. Valtionosuudet nousevat 2009 noin 700 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle hallitus osoittaa lisärahaa mm. vanhusten kotihoitoon, vaikeasti vammaisten avustajiin ja perusopetuksen laatuun. Mutta jatkossakin on syytä pitää huolta siitä, että valtion kunnille lisäämiin tehtäviin saadaan myös riittävä rahoitus.