Miten Suomen energiantuotanto järjestetään tulevaisuudessa?

 Olen saanut paljon kyselyjä kadulla ja meilitse energiapolitiikasta ja tietenkin erityisesti ydinvoimasta. Tässä vastauksia vähän laajemmallekin jakelulle.On selvää, että fossiilisista polttoaineista on luovuttava. Minusta nykyiset ydinvoimalat ja rakenteilla oleva laitos voivat jatkaa käyttöikänsä päähän välivaiheen energiaratkaisuna. Mutta tulevaisuudessa meidän pitää panostaa täysillä uusiutuviin. Tärkein syy on vihreiden työpaikkojen luominen. En näe Suomeen muodostuvan ydinvoimatekniikan vientiä, mutta tuulivoimaan, bioenergiaan, vesivoimaan ja energiansäästöön liittyvä osaaminen voisi olla jo nyt valtava bisnes meille, jos olisimme tehneet rohkeita ratkaisuja aiemmin. Mutta parempi nyt myöhään kuin ei silloinkaan.

Miten teollisuuden sähköntarve sitten turvataan? TEM:n laskelmien mukaan vuonna 2020 sähkön tarve olisi 91 TWh. Jos teollisuustuotanto kääntyykin kasvuu, TEMin skenaarion mukaan sähkönkulutuksemme olisi 96,5 Twh. Tuotantomme ilman uusia ydinvoimaloita on 2020 noin 91 TWh. Eli teollisuuden kasvaessa reippaasti vaje olisi 5,5 TWh. Tehona huippukulutus olisi 16 000 MW ja kapasiteetti alle 14 000 MW.

Vihreän kasvun mallin mukaan vaje voitaisiin täyttää kolmella keinolla. Ensisijainen keino on tietysti tehostaa energiankäyttöä. Suora sähkölämmitys pitää korvata muun muassa pelleteillä ja ilmalämpöpumpuilla. Meidän on parannettava palveluiden energiatehokkuutta esimerkiksi satsaamalla ilmastointiremontteihin. Teollisuudessa energiatehokkuutta voitaisiin lisätä jopa yhden Loviisan voimalan verran (4 Twh) ottamalla käyttöön tehokkaat sähkömoottori ja taajuusmuuttajat.

Lisäksi meidän pitäisi lisätä sähkön kysyntäjoustoa, mikä leikkaisi huipputehon tarvetta. Kysyntäjoustoa vauhditetaan edistämällä sähkön markkinahintaan perustuvaa hinnoittelua. Tietenkin meidän pitäisi myös lisätä uusiutuvaa energiaa. Ilmatieteen laitoksen tällä hallituskaudella laatima tuuliatlas osoitti, että tuulivoimapotentiaali on Suomessa todella merkittävä. Vihreiden arvio on, että 2020 mennessä tuulivoimaa voitaisiin lisätä 3,5 TWh ja metsäenergiaa toinen mokoma.

Malli lisäisi toki kustannuksia jonkin verran. Toisaalta malli leikkaisi sähkölaskuja vähentämällä sähkönkulutusta ja leikkaamalla kulutushuippuja, sekä mm. työntämällä pois kallista lauhdesähköä. On tärkeää huomata, että viherviennin ja -työpaikkojen lisäys kompensoisi osan kustannuksista.

Erittäin havainnollinen visuaalinen esitys eri keinojen potentiaaleista löytyy täältä.

2 vastausta artikkeliin “Miten Suomen energiantuotanto järjestetään tulevaisuudessa?”

  1. Mikko sanoo:

    Hei,

    Miksi puhut ensin energiantarpeesta ja siirryt sitten keskustelemaan sähköntarpeesta – ikäänkuin nämä kaksi olisivat sama asia? Suomen nykyinen energiankulutus on noin 330TWh, josta puolet katetaan fossiilisilla polttoaineilla.

    • mari sanoo:

      Hei,

      totta kai ne ovat eri asioita. Mutta sähköntuotanto tuntuu olevan nyt erityinen pullonkaula. Kirjoitan lämmöntuotannosta ja liikennepolttoaineista vielä erikseen!