Puhe ilmastonmuutoksesta Työterveyslaitoksen seminaarissa

Mitä taloudellisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella arvioidaan olevan?

Sternin raportin mukaan bruttokansantuote laskee vain noin yhden prosentin verran, mikäli globaaleja päästöjä vähennetään 25 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Joidenkin tutkimusten mukaan EU:n BKT voisi jopa kasvaa kunnianhimoisen ilmastopolitiikan ansiosta, sillä eurooppalaiset yritykset ovat vihreän teknologian edelläkävijöitä.

Globaaleilla markkinoilla kilpailevat yritykset voivat kärsiä korkeammista kustannuksista. Vaarana hiilivuoto, eli tuotantolaitosten siirtyminen löyhemmän sääntelyn maihin. Tutkimusten mukaan vain muutamat teollisuuden alat ovat todennäköisiä siirtyjiä, esimerkkeinä öljynjalostus ja terästeollisuus.
Tärkeää talousvertailuissa on myös muistaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannukset: mikäli vastatoimia ei tehdä, ilmastonmuutos aiheuttaa arvioiden mukaan noin 5 -20 % pysyvän laskun bruttokansantuotteeseen.

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa työllisyyteen?

Ilmastonmuutos vähentää työpaikkoja joillain aloilla ja lisää toisilla. Öljynjalostus ja tiettyjen kemikaalien tuotanto ovat esimerkkejä aloista, joilta ilmastonmuutos vie työpaikkoja. Hyötyjiä ovat taas esimerkiksi liikennesektori ja rakentaminen. Myös toimialojen sisällä jakaannutaan voittajiin ja häviäjiin. Esimerkiksi energiateollisuudessa ja rakennusteollisuudessa energiatehottomat yritykset häviävät ja innovatiiviset edelläkävijäyritykset pärjäävät.

Monien tutkimusten mukaan ilmastonmuutoksen kokonaisvaikutus työllisyyteen voi olla jopa positiivinen, sillä kulutuksen painopiste siirtyy työvoimaintensiivisemmille aloille (maatalous, palveluntuotanto, rakentaminen) sekä aloille, joilla on pidemmät toimitusketjut. Lisäksi Sternin raportin mukaan uusiutuva energia työllistää 2050 25 miljoonaa ihmistä, kun nyt vastaava luku on 1.7 miljoonaa.

Suomalaisten yritysten asenteet muuttuneet

Perinteisesti suomalaisyritykset ovat pitäneet tiukkoja ympäristötavoitteita kilpailuhaittana. Nyt on näkyvissä heikkoja signaaleja siitä, että myös suomalaisyritykset pohtivat ympäristövastuun muuttamista kilpailuedukseen.

Konsulttiyhtiö BearingPointin tutki ympäristönäkökulmien huomioimista tilaus-toimitusketjussa. Kyselyyn vastasi 200 suomalaista yritystä. Kansainväliseen kyselyyn vastasi 1000 yritystä. Suomalaisista yrityksistä 64 % oli huomioinut ympäristökysymykset tilaus-toimitusketjussaan, globaalisti vastaava luku oli vain 35 %. 65 % suomalaisyrityksistä pitää ympäristöpolitiikkaa mahdollisuutena innovaatioihin ja kilpailua haittaavana tekijänä vain 9 %. Vain 3 % pitää suuria kustannuksia esteenä ”vihreämmälle” toimitusketjulle, suurin syy on tiedonpuute. 71 % vastaajista oli ryhtynyt toimenpiteisiin logistiikan päästöjen vähentämiseksi, 41 % valinnut vähäpäästöisemmän kuljetusmuodon ja 20 % vähentänyt kuljetustarvetta mm. käyttämällä lähellä sijaitsevia toimittajia ja sijoittamalla tuotantolaitoksia lähemmäs asiakkaita

Miten ilmastonmuutosta voidaan torjua poliittisilla päätöksillä?

Globaalilla tasolla tärkeintä olisi saada aikaan kattava kansainvälinen sopimus päästöjen vähentämisestä 2012 jälkeen. Avainasemassa ovat Kiina ja USA. Sopimukseen pitäisi sisältyä malli globaaliksi päästökaupaksi. EU-tasolla ajankohtaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat muun muassa uusiutuvan energian direktiivi ja aloite EU:n budjetin muokkaamisesta ilmastomyönteiseksi, siten että saastuttavan teollisuuden ja tiehankkeiden tukemisesta luovuttaisiin pitkällä aikavälillä.

Suomessa on parhaillaan käynnissä energia- ja ilmastopoliittinen strategian laatiminen. Vihreitä tavoitteita strategiaan ovat muun muassa sähkönkulutuksen kasvun taittaminen, kunnianhimoiset tavoitteet tuulivoimalle, riittävien taloudelliset ohjauskeinojen käyttöönotto, turpeen energiakäytöstä luopuminen ja sekä linjaus siitä, että vesivoimaa lisätään nykyisten laitosten tehoja nostamalla, ei uusilla allashankkeilla.

Kuntatasollakin voidaan tehdä paljon. Uskon, että syksyn kunnallisvaaleista tulee ensimmäistä kertaa ilmastovaalit. Tärkeitä teemoja ovat tietenkin joukkoliikenne ja ruuhkamaksut sekä kevyen liikenteen edistäminen. Kaavoitukselle on pyrittävä edistämään tehokasta maankäyttöä ja matalaenergiarakentamista, ei ideaparkeja ja yksityisautoilun lisääntymistä. Lisäksi kaupungin energialaitokset pakotettava uusiutuvien energialähteiden käyttäjiksi.

Yhteenveto

Ilmastonmuutoksen torjuminen voi olla mahdollisuus talouden ja työllisyyden kannalta. Ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa aina vähemmän kuin ilmastonmuutoksen vaikutusten paikkailu. Tarvitaan radikaaleja toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi kaikilla päätöksenteon tasoilla.

Yksi vastaus artikkeliin “Puhe ilmastonmuutoksesta Työterveyslaitoksen seminaarissa”

  1. Mikko Tanneraho sanoo:

    Mari,

    jättäisin muutaman kysymyksen vielä näin vaalipäivän alla ja olisin tietenkin kiitollinen jos ehtisit vastata.

    1. Miten Helsingin suuret hiilidioksidipäästöt (Helsingin energian kivihiilen käyttö) sekä dieselautojen hiukkaspäästöt saadaan kuriin?

    2. Miten näet sähköautojen tulevaisuuden ja mitä aiot tehdä niiden hyväksi?

    3. Miten suhtaudut ullakkorakentamiseen ja kuinka aiot ajaa asiaa? Kaupungillahan on ristiriitainen suhtautuminen asiaan. Toisaalta halutaan lisää ullakkorakentamista, toisaalta ei anneta taloyhtiöiden muokata kadunpuoleisia kattojen lappeita.

    Kunnioittaen

    Mikko Tanneraho,
    Kallio