Pyöräilyvallankumous

Polkupyörä on usein autoa ja joukkoliikennettä nopeampi liikkumisväline. Pyöräilystä tulee hyvä mieli ja hyötyliikuntaa tulee ihan huomaamatta. Lihasvoima on päästötöntä ja pyöräilijä vie vain vähän tilaa kadulla. Jos työskentelisimme johdonmukaisesti pyöräilyn edistämiseksi,  lopulta osan kaduista voisi vapauttaa parkkipaikoista ja autoteistä johonkin, josta niin autoilijat kuin ei-autoilevat voisivat nauttia.

Autojen kohdalla on itsestään selvää, että tiet ovat hyväkuntoisia, pysäköintipaikkoja rakennetaan lisää ja tieverkosto on turvallinen ja kattava. Aivan saman pitäisi päteä pyöräilyyn.

Sokeimmatkin näkivät Baanan auetessa, että kaupungin päätökset vaikuttavat todella paljon siihen millä tavalla lähdet kotoasi. Kuka haluaa pyöräillä Hämeentiellä ‑ käsi ylös?

Pyöräilijät ansaitsevat tasaveroisen aseman autoilijoiden kanssa. Yli puolella helsinkiläisistä talouksista ei ole yhtään autoa! Ei ole yhtään syytä, miksi Helsingin ei kannattaisi kannustaa ja mahdollistaa kaikkia pyöräilemään niin paljon kuin he vain voivat. Mutta se vaatii päämäärätietoista ajattelun muutosta.

Helsingin pitää siis kehittää ekologisimman ja terveellisimmän liikkumistavan edellytyksiä enemmän kuin tähän mennessä. Konkreettisia ehdotuksiani pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi ensi valtuustokaudella:

  1. Hämeentieltä otetaan yksi autokaista pois Kurvista Hakaniemeen ja molemmille puolille lisätään pyöräkaistat
  2. Mannerheimintielle rakennetaan pyöräkaista koko pituudelle
  3. Toteutetaan laaja kampanja pyöräilyn lisäämiseksi Helsingissä

2 vastausta artikkeliin “Pyöräilyvallankumous”

  1. Mikko Grönman sanoo:

    Pyöräilyn edistäminen on hyvä tavoite, mutta fillaroinnin edistäminen ei edellytä autoilun haittaamista. Stadissa on tilaa bilikoille ja fillareille!

    Hämeentieltä EI todellakaan voi napata kaistoja fillareille autoilta, se on täysin mahdotonta. Se ei edistäisi juurikaan pyöräilyä, mutta sotkisi yhden merkittävän Helsingin sisääntuloväylän liikenteen täysin.

    Hyvä esimerkki tällaisesta pölhöilystä on Konalantie. Muistaakseni se oli 1990-luvun alkupuolta, kun Konalantieltä Vihdintien ja Turuntien väliseltä osuudelta napattiin yhdet autokaistat per suunta pois ja tehtiin tilalle pyöräilykaistat. Lopputulos noin 20 vuoden jälkeen: fillarointi ei ole lisääntynyt juurikaan ko. tieosuudella, mutta autojen pysähtelyt ja kiihdyttelyt ovat, koska autot joutuvat esim. pysähtelemään pysäkeiltä kaistalle palaavien bussien vuoksi. Jokainen kiihdytys lisää auton päästöjä, ei siis ollut kovinkaan ympäristöystävällinen tempaus ajokaistojen poisto. Konalantieltä on rekkaliikenne vähentynyt merkittävästi Hartwallin panimon sulkemisen jälkeen, mutta alueelle on tullut uusia asuntoja ja koko ajan niitä tehdään lisää. Nyt liikenne sumppuuntuu ihan turhaan.

    Ja mitä tulee ruuhkamaksuihin: se on täysin järjetön ajatus. Pääkaupunkiseudun ruuhkat ovat seurausta onnettoman surkeasta liikennesuunnittelusta, eivät niinkään liikenteen järisyttävän suuresta määrästä.
    Tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla työpaikat vaihtuvat paljon, eikä perhe voi aina muuttaa työpaikan perään, jos puolisoiden työpaikat ovat aivan eri puolilla pk-seutua. Kerron oman esimerkin: kun muutimme nykyiselle asuinalueelle Pitäjänmäkeen Maunulasta vuonna 2005, työpaikkani oli Pitäjänmäellä ja vaimoni Ruskeasuolla. Kävimme molemmat töissä pyörällä/julkisilla. Nyt, vuonna 2012, työnantajani on sama kuin seitsemän vuotta sitten, mutta työpöytäni on Tuusulassa. Vaimoni työpöytä on nyt Helsingin keskustassa. Vaimo käyttää yhä julkisia työmatkoihini, mutta minä en voi. Julkisilla työmatkani kestää noin 1,5 tuntia sivu (on kokeiltu useamman kerran), henkilöautolla matka kestää ovelta ovelle 25 minuuttia. Jos noin 1 000 euron vuotuinen ruuhkamaksu tulisi (ruuhkamaksun suuruusarvion minulle antoi liikenneministeriön virkamies), olisi kaksi vaihtoehtoa: tinkiä jostakin kaksilapsisen perheen menoista 1 000 euroa ja käyttää yhä omaa autoa työmatkoilla tai käyttää päivästä 3 tuntia julkisissa istumiseen. Miten selitän kahdelle lapselleni a) isi on rahan vuoksi käytännössä koko päivän töissä ja pystyy leikkimään teidän kanssa vain viikonloppuisin? B) Miksi ei ole rahaa ostaa vaatteita rikkoutuneen tilalle, miksi ruoka yksipuolistuu….Vaikka perheemme on keskituloinen, asuminen, ruoka yms. peruselämisen tarpeet kallistuvat niin paljon, että tällä hetkellä arki on eurojen riittävyyden jokapäiväistä laskemista. Mitä siis tehdä, jos älytön ruuhkamaksu toteutuu? Lopetanko työt (uuden paikan etsiminen hankalaa, alaltani on irtisanottu tänä vuonna reilut 500 ihmistä ja monissa alan yrityksissä yt:t päällä)?

  2. pyöräautoilija sanoo:

    Et voi enää verrata Konalantien nykyhetkeä 90-luvun alkupuolen tilanteeseen ruuhkan suhteen. Tuossa ajassa autojen määrä pääkaupunkiseudulla on noussut noin 50%. Ruuhkat johtuvat siitä, eikä mistään yhden kaista käytöstä poistamisesta. Autojen määrän kasvu on jyrkässä nousussa, joten sitä on pakko rajoittaa, myös ruuhkamaksujen avulla. Muuten täällä ei kohta pääse autolla liikkumaan edes he, joiden on pakko. Useimpien ei ole pakko käyttää autoa.

    Hämeentie taas on minulle sisääntuloväylä keskustaan, polkupyörällä ja joukkoliikenteellä. Toivoisin että tuota kulkumuotoa helpotettaisiin, niin olisi helpompi asioida hämeentien varrella sijaitsevissa kaupoissa. Meilläkin on auto, mutta ei sitä kaupungissa käytetä.