Uusiutuvien potentiaali luultua suurempi

Mielipidekirjoitukseni julkaistiin Helsingin Sanomissa huhti-toukokuussa 2006.

Lassi Hyvärinen pohti kirjoituksessaan mikä on tulevaisuuden energiavaihtoehto (HS 19.4). Hän tyrmäsi vaihtoehtoina muun muassa bioenergian ja tuulivoiman.

On totta, että biomassan käytöstä kilpailevat nyt monet toimijat. Peltoja ja metsiä haluttaisiin hyödyntää ruuan, rehun, paperin, nestemäisten biopolttoaineiden sekä bioenergian tuotannossa. Lisäksi pitäisi vielä huomioida metsien virkistyskäyttö ja biodiversiteettikysymykset. On kuitenkin oletettavaa, että joillakin sektoreilla raaka-aineen kulutus Suomessa myös pienenee, esimerkiksi Metsäntutkimuslaitos on arvioinut, että metsäteollisuuden tuotanto vähenee 10-20 prosentilla vuoteen 2015 mennessä. Samansuuntaista kehitystä on odotettavissa maatalouden puolella.

Käytettiinpä biomassa sitten nestemäisiin polttoaineisiin tai sähkön- ja lämmöntuotantoon, potentiaalia bioenergiassa riittää. Vuonna 2004 Suomessa kulutettiin energiaa 410 TWh, josta sähkönä 87 TWh. Primäärienergiasta reilu 20 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä. Jyväskylän yliopiston ja VTT:n laatiman selvityksen mukaan biopolttoaineiden käyttöä voitaisiin lisätä vuoteen 2015 mennessä yhteensä 116 TWh:in. Tämä vastaisi nykykulutuksella lähes 30 prosenttia koko energiankulutuksesta. Selvityksen mukaan teknistaloudellinen potentiaali pitkällä tähtäimellä on vielä merkittävästi suurempi. Suurimmat lisäysmahdollisuudet ovat metsähakkeen, peltobiomassojen ja biokaasun käytössä. Tutkimuksen mukaan pelkästään yhdyskuntien, elintarviketeollisuuden, maatalouden ja jäteveden puhdistamojen jätteistä saatavasta biokaasusta voitaisiin tuottaa yli 15 TWh energiaa. Pitkällä tähtäimellä merkittävä biosähköä lisäävä tekijä on myös teknologian kehittyminen. Uusi poltto- ja kaasutustekniikalla voidaan tuottaa samasta polttoainemäärästä enemmän sähköä suhteessa lämpöön.

Myös muissa uusiutuvissa on mahdollisuuksia tulevaisuuden energian tuotantomuodoksi. Vesivoimaa tuotettiin vuonna 2005 lähes 14 TWh. Uusia suurvoimaloita ei tule enää rakentaa lisää, sillä niiden vaikutukset vesiluontoon ovat kestämättömiä. Nykyisten voimaloiden tehoa nostamalla voidaan kuitenkin lisätä vesivoiman määrää hieman nykyisestä tuotannosta.

Tuulivoiman edistämisessä tarvitaan kunnianhimoisia visioita ja pitkäjänteistä tukipolitiikkaa. KTM:n selvityksen mukaan toteutuskelpoinen tuulivoimapotentiaali vuodelle 2025 on vähintään 6,5 TWh. Maakuntaselvitysten mukaan tuulivoiman rakennusmahdollisuuksia on yksin Merenkurkun ja Perämeren rannikko- ja merialueilla noin 5400 – 7600 MW. Rakentamalla tuulivoimaloita näille alueille voidaan päästä jopa 20 TWh:n vuosituotantoon, mikä vastaisi nykyisellä sähkönkulutuksella lähes neljännestä Suomen sähköstä.

Negawatit ovat usein unohdettu tärkeä energianlähde. Vähästä on opittava tuottamaan tehokkaammin ja tuhlaamisen on loputtava. Energiapihiä teknologiaa lisäämällä säästetään merkittävästi energiaa, mutta myös kulutustottumusten on muututtava, jotta Suomen energiankulutus voidaan kääntää laskuun. Panostamalla uusiutuviin ja energiansäästöön voidaan tulevaisuudessa sähkö tuottaa lähes kokonaan ja kokonaisenergiankulutuksesta jopa puolet kotimaisilla uusiutuvilla energianlähteillä.