Vähennä virtaa, Helsinki – tilaisuus 21.2

Helsingin sähkönkulutus on kasvussa, samoin päästöt. Energiankäytön tehostaminen on välttämätöntä haitallisten päästöjen leikkaamiseksi, julistavat poliitikot ja yritysjohtajat.

Miten energiantarvetta voidaan vähentää? Millaista uutta yritystoimintaa energiansäästö on tuottanut? Kuinka suuria ovat pääkaupungin energiansäästömahdollisuudet?

Tule mukaan kysymään kiperiä kysymyksiä ja oppimaan uutta energia-asioista paikallistasolla!

– ke 21.2. klo 18
– Kynnys ry.:n sali, Siltasaarenkatu 4 (Helsingin Hakaniemessä)

Mukana alustamassa ja keskustelemassa:

*Juhani Laine, erikoistutkija, VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka: Matalaenergiarakentaminen ja -remontit.

*Kimmo Ruokoniemi, tuotepäällikkö, YIT Kiinteistötekniikka Oy: Energiapalveluliiketoiminta, esimerkkejä onnistuneista energiansäästöhankkeista.

*Mari Puoskari, diplomi-insinööri, Helsingin Vihreiden kaupunginvaltuutettu: Helsingin nykytilanne ja säästöpotentiaali.

*Heikki Korpela, ympäristöaktivisti, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton ympäristöryhmän vetäjä: Energiansäästömahdollisuudet kansallisesti.

Tilaisuus on avoin kaikille. Tarjolla on pientä iltapalaa.

Tervetuloa!

Tilaisuuden järjestää Helsingin vihreiden ja Helsingin vihreiden nuorten ilmastoryhmä.

Lisätietoja:
Piia J. Häkkinen, p. 040 824 1649, ilmastoryhmän vetäjä
Timo Pyhälahti, p. 040 705 4470, ilmastoryhmän jäsen

Yksi vastaus artikkeliin “Vähennä virtaa, Helsinki – tilaisuus 21.2”

  1. Tässäkin tilaisuudessa nousi taas esiin, että energiansäästö on toistaiseksi halvin energianlähde.

    Selvisi, että energiansäästötoimenpiteissä on paljon tehostamisen varaa. Kunnat ovat sitoutuneita Kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa tehtyihin energiansäästösopimuksiin, jotka velvoittavat energiakatselmusten tekoon ja seurantaraportointiin vuosittain. Mitään velvoitetta toimenpiteiden _toteuttamiselle_ ei kuitenkaan ole (toisinaan niitä ei tosin voikaan toteuttaa katselmuksen esityksen mukaan).

    Tähän kaivataan ratkaisua. Helsingissä esimerkiksi löydettyjen säästötoimien toteuttaminen ei tiettävästi ole kenenkään tietyn virkamiehen vastuulla. Säästöä edistäisi jo se, että nimettäisiin havaittujen energiansäästömahdollisuuksien toimeenpanija, ja seurattaisiin säästöjen toteutumista.

    Tilaisuudessa esiteltiin myös nykyistä huomattavasti energiatehokkaampia, mutta rakenteeltaan ja tekniikaltaan yksinkertaisia taloratkaisuja. Niissä hyvästä ilmanlaadusta huolehditaan huolellisesti koneellisella ilmanvaihdolla, joten muinaisen energiansäästöbuumin pullotalo-ongelmaa ei pääse syntymään. Tällaisten talojen rakennuskustannukset eivät ole paljoa ”normaalitaloa” suurempia; vaikka eristeet ja laadukkaat ikkunat maksavatkin enemmän, samalla lämmityskapasiteettia tarvitaan vähemmän. Helsingin asuntotuotantotoimistolla ATT:llä on menossa energiatehokkaan rakentamisen kokeiluhanke, mutta paljon lisää vastaavia hankkeita kaivataan. Energian hinta nousee, joten pitkällä aikavälillä kertyy mukavia säästöjä.