Vihreää Helsinki-politiikkaa

Mitä asioita Vihreät ajavat Helsingissä? Mitä Vihreät ovat saaneet aikaan ja mikä Helsingissä vielä mättää? Kirjoitin viime syksynä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan vihreiden eli Hyvin lehteen jutun, josta saa vihiä asiasta.

HYVIä asioita Helsinkiin – vihreämpää kaupunkipolitiikkaa

Vihreä kaupunki on elävä, monikulttuurinen ja suvaitsevainen. Siellä kukoistaa monenlainen taide jazzista graffiteihin. Vihreä utopia ihannekaupungista on sopivasti vehreä ja puistomainen ja toisaalla tiivisti rakennettu. Rannat ja metsät säästetään kaikkien kaupunkilaisten yhteisiksi virkistysalueiksi. Vihreässä kaupungissa autoa käyttävät vain ne, jotka eivät aidosti tule toimeen ilman autoa. Muut käyttävät sujuvaa, edullista ja vähäpäästöistä joukkoliikennettä.

Palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien ulottuvilla. Panostamalla hyviin palveluihin panostetaan ongelmien ennaltaehkäisyyn: laadukkaat liikunta- ja kulttuuripalvelut ja monipuolinen terveydenhoito parantavat ihmisten hyvinvointi ja säästävät resursseja pitkällä aikavälillä.

Mitä vihreät ovat saaneet aikaan?

Vihreät ovat Helsingissä yksi kolmesta suuresta puolueesta ja sen vuoksi meillä on aidosti mahdollisuus rakentaa vihreää unelmakaupunkia. Asioita saadaan aikaan yhteistyöllä muiden puolueiden kanssa, mutta vihreillä on ollut tärkeä rooli monien asioiden edistymisessä. Yksi kärkiteemoistamme on ollut joukkoliikenne. Viime vuosien tiukassa budjettikurissakin Vihreät ovat onnistuneet vuosittain neuvottelemaan lisää rahaa joukkoliikenteelle. Vähäpäästöiseen bussikalustoon on panostettu ja pitkään puhuttu työsuhdematkalippu kaupungin työntekijöille on edistymässä.

Kaupunkisuunnittelun osalta vihreät ovat pitäneet muun muassa viheralueiden, moniarvoisten asuinalueiden ja rakennussuojelun puolta. Kaupungin asunto-ohjelmaa laadittaessa vaadimme lisää opiskelija-asuntoja ja kohtuuhintaisia perheasuntoja.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on vihdoin käynnistynyt todenteolla. Vihreät ovat jo pitkään vaatineet pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Uskomme, että yhteistyöllä muiden kaupunkien kanssa voimme järjestää parempia palveluita ja asuinalueita ja lopettaa epäterveen kilpailun niin sanotuista hyvistä veronmaksajista.

Kaikki ei toki ole vielä kunnossa. Yhtenä esimerkkinä voi mainita Helsingin energiapolitiikan. Verrattuna muihin pohjoismaisiin pääkaupunkeihin Helsingin hiilidioksidipäästöt per asukas ovat moninkertaiset. Tämä on häpeällistä. Hiljattain laaditun selvityksen mukaan uusiutuvien energiamuotojen osuutta Helsingin energiantuotannossa olisi teknisesti mahdollista lisätä nykyisesti 0,5 prosentista 14 prosenttiin kokonaisenergiantuotannosta. Tämä tapahtuisi käyttämällä puuta sähkön ja lämmön yhteistuotannossa lisäpolttoaineena, rakentamalla Helsingin edustalle yksi tai useampi tuulipuisto sekä käyttämällä lajiteltua yhdyskuntajätettä energiantuotannon polttoaineena. Uusiutuvien energialähteiden osuuden merkittävä lisääminen on siis mahdollista – se vaatii vain poliittista tahtoa.

Mitä yhteistä on Helsingin vihreillä ja HYY:n vihreillä?

Vaikka HYY:n vihreät on sitoutumaton järjestö, on Helsingin vihreillä ja HYY:n vihreillä käytännön tasolla paljon yhteistyötä. Hevi ja Hyvi, kuten järjestöjen lempinimet kuuluvat, ovat molemmat ajaneet aktiivisesti muun muassa kävelykeskustaa ja lisää opiskelija-asuntoja. Monet toimijat ovat toimineet opiskeluaikanaan Hyvissä ja siirtyneet myöhemmin Helsingin vihreiden toimijoiksi.

Vihreät ovat aina ajaneet aktiivisesti nuorten ja opiskelijoiden asioita. Julkisessa keskustelussa opiskelijoilta vaaditaan yhä enemmän ja yhä nopeammin. Opiskeluaika nähdään välttämättömänä pahana putkena, jonka toisesta päästä tulee ulos mahdollisimman nopeasti korkeakoulutettu, tehokas ja erityisesti tuottelias kansalainen. Vihreiden mielestä opiskeluaika on elämänvaihe, joka linkittyy kaikkeen muuhunkin elämään: opiskeluaikana rakastutaan, saadaan lapsia, masennutaan, harrastetaan ja tehdään kaikkea muutakin, mitä muissakin elämänvaiheissa tehdään. Tämän vuoksi opiskelijoiden tarpeet tulee huomioida kunnallisia palveluita suunniteltaessa siinä missä muidenkin kuntalaisten, mutta toki erityistarpeitakin on. Nykyinen opintotukijärjestelmä pitää opiskelijan makaronipussin suun edelleenkin kohtuuttoman tiukalla, joten kuntien tulee tukea opiskelijoita osaltaan tarjoamalla tontteja opiskelija-asunnoille ja vuokra-asuntoja myös opiskelijoille. Joukkoliikenteen opiskelija-alennuksella kohennetaan kummasti opiskelijan taloutta. Ensi vuoden alusta todennäköisesti alkava 50 % opiskelija-alennus HKL:n lipuista ja seutulipuista on ollut vihreiden tavoite jo vuosia.

Tällä hetkellä kuntien sosiaali- ja terveyspuolella leikataan peittoa väärästä päästä. Vähät resurssit käytetään sairaanhoitoon ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kustannuksella. Tämä näkyy traagisimmin mielenterveyspalveluiden saatavuudessa, myös opiskelijoiden kohdalla. Avun saaminen ajoissa ehkäisisi pahemmat ongelmat, ja säästäisi myös yhteiskunnan resursseja huomattavasti pitkällä aikavälillä. Myös satsaaminen kulttuuri- ja liikuntapalveluiden voidaan nähdä ennaltaehkäisevänä satsauksena, jolla säästetään pitkä penni ehkäisemällä syrjäytymistä ja kohottamalla ihmisten elämän laatua. Monimuotoista kulttuuria ja liikuntapalveluita on oltava tarjolla myös opiskelijoille sopivaan hintaan. Aiemmin opiskelijat saivat alennusta kaupungin liikuntapaikoille vain keskellä päivää. Muun muassa vihreiden vaatimuksesta opiskelija-alennuksen aikaraja poistettiin viime keväänä.

Monia vastavalmistuneita kipeästi koskettava asia on kuntien työnantajapolitiikka, johon kuuluu pätkätöiden ketjuttaminen ja työntekijöiden kuormittaminen liialla työllä. Nuoria harmittaa myös oman tilan puute. Kunnissa tarvitaan tilaa, jossa nuoret voivat itse suunnitella ja toteuttaa heitä kiinnostavaa toimintaa.