Vihreiden ryhmäpuhe tilinpäätöksestä

Aluksi haluan kiittää tarkastuslautakuntaa perinpohjaisesta työstä arviointikertomuksen laatimisessa.

Tilinpäätös on keskeinen virstanpylväs, jossa valtuusto tarkastelee edellisen vuoden toimintasuunnitelman ja budjetin toteutumista. Onkin sääli, että tilinpäätöksen huomioarvo selvästi budjettia pienempi. Vähintään yhtä tärkeää kuin laatia hyvät piirustukset, on tarkastaa saatiinko talo valmiiksi.

Kaupungin talous kehittyi suotuisasti vuonna 2006. Tulos oli lähes 300 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja ilman liikelaitoksiakin lähes reilusti plussan puolella. Myös Helsingin omavaraisuusaste parani hieman viimevuotisesta.

Liikelaitoksista Helsingin Energian rooli on kiistaton. Jotta pystymme jatkossakin tekemään hyvää tulosta energialiikelaitoksemme avulla, on myös Helsingin Energian ryhdyttävä varautumaan toimintaympäristön muutoksiin energia-alalla. Vaatimukset hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvien energialähteiden lisäämiseksi tulevat vain tiukentumaan. Hyvissä ajoin varautumalla saadaan varmasti parempi lopputulos kuin viime tingassa panikoimalla.

Huonojakin uutisia on, sillä verotulomme kasvavat edelleen muuta maata hitaammin. Tuloverokertymään vaikuttavat työpaikkojen lisääntyminen ja asuntojen tarjonta. Molemmissa Helsingissä riittää parannettavaa. Vaikka emo-Helsinki ei ottanut lisää lainaa, konsernin lainakanta kasvoi yli 200 miljoonaa euroa. Helsinki-konsernilla on nyt lainaa lähes 5000 euroa per asukas.

Huonona uutisena, joskaan ei yllättävänä sellaisena, voidaan nähdä myös sosiaali- ja terveystoimen tilanne. Sosiaali- ja terveystoimi ylittivät budjettinsa yli 50 miljoonalla eurolla. Osa ylityksestä johtuu selvästi toimintaympäristön muutoksista, joita ei osattu ennakoida budjettia laadittaessa. Esimerkkejä tästä ovat mm. alkoholiveron laskemisen vuoksi kasvanut tarve lastensuojelun palveluille ja työllisyyskehityksen ansiosta noussut kysyntä päivähoitopaikoille.

On vaikea sanoa, onko paras lääke vuosittain toistuviin ylityksiin määrärahojen mitoittaminen paremmin palveluntarvetta vastaavaksi, ydintoimintoihin keskittyminen vai uusien toimintatapojen luominen. Luultavasti näitä kaikkia tarvitaan. Vuodelle 2007 sosiaalitoimen määrärahoja nostettiin tuntuvasti. Tämä olikin tarpeen uusien vastuiden aiheuttamien kustannusten kattamiseksi. Toiminnan kehittämiseen on syytä kuitenkin panostaa vielä nykyistä enemmän. Toivottavasti näiden keinojen avulla vuoden päästä käsittelemme tilinpäätöstä, jossa kaupungin kustannuksiltaan merkittävimmät hallintokunnat ovat pysyneet budjetissaan.

Sisällöllisen onnistumisen seuraamiseksi tarvitsemme mittareita. Monina vuosina valtuuston asettamia sitovia tavoitteita on kritisoitu sekä epärealistisuudesta että liiasta löysyydestä. Tältä tunteelta ei voi välttyä tänäkään vuonna. Seuraavan valtuustokauden strategiaa valmisteltaessa sitovat tavoitteet ja niiden toteumista seuraavat mittarit on käytävä läpi kriittisesti ja kokonaisvaltaisesti.

Lähes 90 prosenttia kaikista sitovista tavoitteista toteutui vuonna 2006 . Prosentuaalisesti eniten toteutumattomia tavoitteita sisältyi kokonaisuuteen Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen siinä. Esimerkiksi nuorisoasiainkeskuksen toiminta ei tavoittanut läheskään niin suurta joukkoa kuin sitovissa tavoitteissa oli määritelty. On positiivista, että Nuorisoasiainkeskus ja nuorisolautakunta ovat alkaneet valmistella tilastrategiaa, jonka avulla pyritään luomaan uusia käyttäjäryhmiä kiinnostavia nuorisotaloja ja toimintamuotoja. Kun nuorten tarpeet ovat selvästi muuttuneet, on uskallettava rohkeasti muuttaa myös heille suunnattuja palveluita.

Sosiaali- ja terveystoimessa jäi eniten tavoitteita toteuttamatta. Monien asetettujen mittareiden toteutumista ei ole myöskään raportoitu. Lastensuojelun palvelutarpeen varhaista arviointia koskevasta tavoitteesta jäätiin taas kerran. Kyseessä on tavoite, jonka löyhentäminen aiheuttaisi inhimillistä kärsimystä ja myös kasvavia kustannuksia toisaalla. Koska tiukan tavoitteen saavuttaminen ei ole realistista nykyresursseilla, budjetin valmistelussa on syytä osoittaa lastensuojeluun ja ennaltaehkäisevään työhön resurssit, joilla tavoitteeseen päästään.

Terveystoimi on saanut aiheestakin kritiikkiä vanhustenhoidon järjestämisestä. Hoitoketjuja voidaan varmasti sujuvoittaa merkittävästi nykyisestä kehittämällä toimintatapoja. Vaaditaan kuitenkin myös lisäresursseja. Yhden akuuttivuodeosaston lisääminen parantaisi tilannetta merkittävästi.

Sosiaali- ja terveystoimen hiljattain muutetut organisaatiorakenteet on otettu hyvin vastaan. Työntekijöille tehdyn kyselyn mukaan virastojen rakenne on aiempaa toimivampi. Vaikka kovin kattavia tuloksia ei ole vielä saatu, palvelutaso on pysynyt vähintään samana ja hallinnon kustannusten arvioidaan laskeneen. Organisaatiouudistustarpeita on syytä kartoittaa myös muiden virastojen kohdalla. Tarkastuslautakunnan ehdottaa, että Helsingin kaupungille luotaisiin kattava mittaristo organisaatiouudistusten taloudellisten, toiminnallisten sekä asiakastyytyväisyyteen ja palvelujen laatuun liittyvien muutosten mittaamiseksi. Tämä ehdotus on oikein kannatettava.

Sivistystoimen rootelissa opetusvirasto on onnistunut varsin hyvin erityisesti taloudellisten sitovien tavoitteidensa saavuttamisessa. Toisaalta taas laadun puolella kritiikkiä on tullut ammattikorkeakoulu Stadiasta, jossa opiskelijoiden antama palaute opetuksen korkeatasoisuudesta jää alle valtakunnallisen keskiarvon. Kulttuurin osalta tarkastuslautakunta on esittänyt, että Helsingille tulisi laatia kulttuuripoliittinen ohjelma. Vihreä valtuustoryhmä kannattaa ajatusta lämpimästi.

Henkilöstöasioista haluaisin nostaa esiin määräaikaisen työtekijöiden osuuden kaupungin henkilöstöstä. On hienoa, että laskeva trendi on jatkunut. Määräaikaisten osuus Helsingissä on jo pienempi kuin julkisella sektorilla keskimäärin koko maassa. Tämä on pieni askel oikeaan suuntaan osaavan henkilöstön saatavuuden varmistamisessa.

On huolestuttavaa, että kaupungin omassa asuntotuotannossa jäätiin taas reilusti tavoitteista. Kohtuuhintaisen asumisen tuottamisessa kaupungin rooli on keskeinen. Valmisteilla olevaan maankäytön ja asumisen ohjelmaan kohdistuu erittäin suuria odotuksia. Näin myös helsinkiläiseen asuntoministeriin. Asiaan tulee puuttua myös asettamalla kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kiinteistövirastolle asiaa koskevia sitovia tavoitteita.

Autoistuminen on hyvä esimerkki siitä, että emme kykene nykyisillä mittareilla tarpeeksi tarkasti kuvaamaan kaupungin kehitystä. HKL:n ja kaupunkisuunnitteluviraston sitovana tavoitteena on jo pitkään ollut joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvattaminen työmatkaliikenteessä Helsingin niemen rajalla. Samalla kun tämä tunnusluku kasvaa, autoilu kuitenkin lisääntyy. Mittareita on muutettava pikaisesti kuvaamaan nykytilaa paremmin. Hyvä alku mittarien kehittämisessä on se, että jatkossa myös joukkoliikenteen osuuteen poikittaisliikenteessä kiinnitetään enemmän huomiota.

Helsingin bussiliikenteen tulos on ollut reilusti tappiollinen. Tähän vähintäänkin osasyynä on tiukka kilpailutilanne. Kolikon kääntöpuoli on se, että HKL on pystynyt ostamaan palveluita edullisesti ja sen tulos on ollut erittäin hyvä. Kaupunkikonsernin kannalta suurta vahinkoa ei ole syntynyt. Helsingin Bussiliikenteelle on syytä antaa vielä kehittää toimintaansa ja saada tappiokierre katkaistua. Vihreän valtuustoryhmän mielestä on tärkeää, että Helsingin Bussiliikenne pysyy markkinoilla ja että Helsingin kaupungilla on myös omaa joukkoliikennetuotantoa.

HKL:n hyvän tuloksen pitää näkyä myös joukkoliikenteen palvelutasossa. Pieni, mutta havainnollinen esimerkki tästä on raitiovaunun 3T aikataulu. Vaadimme, että reitin yöliikenne palautetaan.

Sen sijaan Palmian tulos oli erittäin positiivinen vuonna 2006. Palmia pärjäsi hyvin kilpailuissa ja ylitti reilusti asiakastyytyväisyyttä mittaavan toiminnallisen tavoitteensa. Mikäli haluamme, että Palmia pärjää jatkossakin, on sen toiminnassa syytä pitää jatkossakin puurot ja vellit ja tilaajat ja tuottajat erillään.

Lopuksi haluaisin todeta, että on olemassa myös kaupungin toimintaan liittyviä oleellisia mittareita, jotka puuttuvat kokonaan. Budjetin sukupuolivaikutusten arviointi kirjattiin talousarvionvalmisteluohjeisiin vuoden 2007 budjettia valmisteltaessa. Pilottivirastoiksi valittiin sosiaali- ja liikuntavirastot. Asiaa ei kuitenkaan ehditty valmistella vuoden 2007 budjettiin. Kaupungin toiminta- ja talouslinjausten tulee olla tasa-arvoisia molempien sukupuolien näkökulmasta. Valtuustolla ei ole tällä hetkellä mahdollisuutta arvioida, toteutuuko tasa-arvo resurssien käytössä ja palveluiden järjestämisessä. Jotta tämä olisi mahdollista, seuraavan budjetin yhteydessä on tehtävä arviointi ja laadittava tavoitteet sukupuolten vaikutusten arvioimiseksi ja kaupunkilaisten tasa-arvon edistämiseksi.

Toinen aihe, joka loistaa poissaolollaan sitovissa tavoitteissa, on ympäristöpolitiikka. Jotta todellisia tuloksia saavutettaisiin, on meidän kirjattava esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja jätemäärän kasvun leikkaaminen sitoviksi tavoitteiksi. Esitänkin seuraavan ponnen:

Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus asettaa omassa budjettiesityksessään ympäristöpolitiikan toteutumista seuraavia sitovia tavoitteita.

Vihreä valtuustoryhmä puoltaa tilinpäätöksen hyväksymistä.